http://www.hs.fi/talous/art-2000005251508.html
8 vuotta ja 5,5 miljardia euroa myöhemmin – TVO uskoo, että Olkiluoto 3 käynnistyy ensi vuoden lopussa
Yksi Suomen teollisuushistorian vaikeimmista rakennuskohteista alkaa olla valmis.
Eurajoki. Olkiluoto kolmosen reaktorialtaan pohjalla on kuuma.
Vieressä nousevat 13 metriä korkeat hohtavat terässeinät. Paikka on ydinvoimalan pyhimpiä ja kerta todennäköisesti viimeinen, kun media sinne enää pääsee.
Yksi Suomen teollisuushistorian vaikeimmista rakennuskohteista alkaa nimittäin olla valmis.
Suojat peittävät vielä kaukalon pohjaa ja päällä on pressu pölysuojana, mutta jo ensi vuonna tämä allas on vettä täynnä, kun seinästä avautuvasta portista uitetaan paikalleen ensimmäistä kertaa ydinpolttoainesauvat.
Kertaalleen allas on jo ollut vedellä täytetty. Se kuulemma välkkyi sinisenä.
Laitoksen valtavan koon aistii jo kävelymatkalla reaktorihalliin, sillä ensin noustaan pitkään rappusia, sitten kävellään kahden betonisen paksun suojakuoren läpi laitoksen ytimeen. Aukot ja niiden teräsovet ovat kuin keskikokoisen valtion kultavarastosta.
Yläpuolella seisoo reaktorin paineastian kansi, jossa näkyy sen kiiltelevä säätösauvakoneisto. Se on vaikuttavan näköinen kokonaisuus, joka kelpaisi sellaisenaan tieteiselokuvan lavasteeksi. Ydinvoimalan ydin alkaa siis näyttää valmiilta, vaikka seinää pitkin nouseekin vielä muutamia rakennustelineitä ja koneiston kyljessä roikkuu irtonaisia kaapelinpäitä.
Ei olla ihan loppusilausvaiheessa, mutta se lähenee. Ilmassa on ehkä aiempaa selvempää optimismia, kun kuuntelee TVO:n puhemiehiä Olkiluodossa.
Kaikkien vaikeuksien jälkeen Olkiluoto kolmosen pitäisi nykyisen aikataulun mukaan alkaa jauhaa sähköä ensi vuoden lopulla. Ei siis ihan Suomen 100-vuotisjuhliin, mutta ehkä 101-vuotisjuhliin.
On tultu pitkä matka siitä, kun vuonna 2005 rakentaminen ja viivytykset alkoivat.
Jos kaikki olisi mennyt kuten aluksi suunniteltiin, sähköä olisi pursunnut voimalasta jo kahdeksan vuotta sitten eli 2009. Sen jälkeen valmistumista on ennakoitu ja se on siirtynyt aina vuosi kerrallaan eteenpäin. Vuoden kuluessa nähdään, tuleeko vielä yksi siirtynyt aikataulu.
Jo pitkään valmiina ollut turbiinirakennus voimalan kyljessä on saanut odottaa, mutta sitäkin on alettu valmistella ensi vuonna mahdollisesti tapahtuvaa käyttöönottoa varten.
Lähenevä valmistuminen näkyy monenlaisena tyhjenemisenä alueella. Moni urakoitsija on siivonnut jo varastonsa ja sääsuojansa. Tyhjää näyttää olevan myös siistissä parakkikylässä, joka vuosia majoitti satoja työntekijöitä monista maista voimalalle johtavan tien varrella. Tiettävästi Suomen suurin työmaa hiljenee sysäyksittäin.
Rakenteellisesti OL3 on jo 95-prosenttisesti valmis, sanoo projektinjohtaja Jouni Silvennoinen TVO:lta. Testiohjelmat sen sijaan ovat puolivälissä.
”Laitos on päällisin puolin jo valmis, sisällä tehdään vielä asennustöitä kuten kaapelointia, mutta pääosin ollaan testaus- ja käyttöönottovaiheessa”, hän sanoo. Valmistumisasteesta kertoo sekin, että tuore maali tuoksuu monin paikoin laitoksessa. Monet muutkin pinnat ovat valmiit, mutta niitä ei näe suojapeitteiden vuoksi.
Silvennoisen mukaan yksi tämän vuoden merkittävimmistä virstanpylväistä saavutettiin, kun laitoksessa on aloitettu kylmäkokeet. Niillä varmistetaan laitoksen primääripuolen tiiviys. Primääripuoli tarkoittaa sisintä osaa, jossa vesi kiertää reaktorin painesäiliön ja höyrystimien välillä.
TVO kertoi kokeista maanantaina Olkiluodossa tiedotustilaisuudessaan, joita se on tasaisesti viime vuosina järjestänyt, ja päästi median voimalaan sisälle tiukkojen turvatoimien saattelemana.
Laitosta testataan kesällä kymmenissä testeissä eri painetasoissa ja ensimmäistä kertaa käynnistetään myös esimerkiksi pääkiertopumput. Jos vuotoja havaitaan, ne korjataan, Silvennoinen sanoo. Tässä testissä tarkastettavia hitsisaumoja esimerkiksi on noin tuhat.
”Nyt testataan, että paineasiat, putkistot ja pumput kestävät tarvittavan paineen. Kokeessa paine on enemmän, kuin se käytössä tulee olemaan.”
Syyskuussa aloitetaan kuumakokeet ja ydinpolttoaine saapuu. Se on merkittävä vaihe ydinvoimalassa.
”Silloin meistä tulee ydinlaitos, mutta ei vielä ydinvoimalaitos”, Silvennoinen sanoo.
Vuosien saatossa Olkiluoto kolmosta on piinannut harvinaisen pitkä sarja epäonnistumisia ja huonoa onnea. Siitä on tullut malliesimerkki sille, miten isot rakennushankkeet eivät pysy aikataulussaan eivätkä kustannukset kurissa. Sen kustannukset ovat nousseet tasaiseen tahtiin ja aiheuttaneet kovat tappiot teollisuusyhtiö Arevalle, jota Ranskan valtio pelastaa.
Eripuraa on. TVO ja Areva lopettivat sovintoneuvottelut korvausriidoista toukokuun lopussa. TVO vaatii Arevalta 2,3 miljardin euron korvauksia ja Areva TVO:lta 3,5 miljardin euron korvauksia. Asiasta päättää nyt kansainvälinen välimiesoikeus. Areva on arvioinut voimalan lopulliseksi hinnaksi 8,5 miljardia euroa, kun se alun perin oli kolme.
Laitokseen asennettiin hiljattain ulkopuolisen valvojan eli Euroopan atomienergiayhteisö Euratomin valvontakamerat. Laitosta myös ajetaan jo simulaattorissa kahdessa vuorossa, jolloin työntekijät saavat tulevasta työstään oppia. Erityisen paljon harjoitellaan erilaisia häiriötilanteita.
Laitoksessa on 2 300 työntekijää ja sen sokkeloisissa sisuksissa kuulee edelleen useita kieliä. Samoin siellä näkee useiden eri yhtiöiden logoja huomioliiveissä sekä eri maiden rekisterilaattoja työnmaakoppien parkkipaikoilla.
Kansalaisuuksia Olkiluodossa on yhä kymmeniä, Silvennoinen kertoo. Vaikka väkeä siis riittää, määrä on lähes puolittunut huipusta, sillä parhaimmillaan Olkiluodossa työskenteli 4 500 ihmistä.
TVO uskoo saavansa laitoksen käyttöluvan ensi vuoden alussa.
Fakta
Viisitoista prosenttia sähköstä
- Teollisuuden voiman mukaan Olkiluoto 3 tuottaa valmistuttuaan noin viisitoista prosenttia Suomen vuotuisesta energiatarpeesta.
- Sen polttoainesauvat vaihdetaan joko kerran 12, 18 tai 24 kuukaudessa, jolloin on myös tuotantokatkos.
