ortoreksia ja muu pakkomielteisyys ravitsemusta kohtaan

[tsiiah]

pakko oli, join luontaistuotekaupan juuresmehuja, pahaa teetä ja molkosania

[sössön sössön]

pakko oli, join luontaistuotekaupan juuresmehuja, pahaa teetä ja molkosania

juuh tein saman virheen ekalla kerralla että menin ostamaan valmiin paastopaketin. VMP, makso vitusti ja kaikki mehut ihan kauheeta lientä. Otin tästä opikseni.

[Viikin Fresh Prince]

Paastohan toimii ihan vitun hyvin, ja ilmeisesti myös toi 5/2 toimii myös. Juuh vituttaa armottomasti miten tämä on taas markkinoitu jonain hipsterilaifstail-specialiteettinä, mut väitän että melkein jokaselle tekis ihmeitä olla syömättä viikon verran. Tästä oli Areenalla just hivenen aikaa sitte yks dokkari jossa vertailtiin kolmea eri tapaa vähentää ruokaa ja parantaa samalla oloa: ekassa kaloreita oli 1800/päivä, tokassa oli toi osittainen paasto ja kolmas oli perinteinen täyspaasto. kaikkia kehuttiin, mut yleisin on toi täyspaasto, ihan siks et se on aika iisiä noihin kahteen muuhun verrattuna: molemmat niistä vaatii kokonaisen elämäntaparempan ja omistautumista ja työtä ja energiankulutusta ja päättäväisyyttä ja kalorinlaskentaa ja muuta pascetta, eikä sellasta jaksa kovin pitkään oikein kukaan. Paastohan ei meinaa ettei otetaa sisään mitään ravintoa vaan sitä ettei syödä kiinteetä ruokaa ja korvataan se nesteellä (vesi, teet, mehut jne). Viikon tai edes parin syömättömyyteen ei kuole, eikä tarvii olla ees mikään joogasupersankari tms voidakseen testata sellasta.

Itellä takana koht varmaa parikyt vuotta säännöllistä paastoamista takana, aluks oli viikon paasto keväällä mut 10v menty keväällä ja syksyllä. Tosin nyt meni viime syksy ja tää kevät vituilleen kun olin kipeä just sillon kun piti paastota mut ans kattoo jos tässä vielä sais itestään sen verran irti. En niinkään tiiä jostain puhdistusefektistä, en oo ihan varma tarviiko keho varsinaisesti ton tyyppistä putsausta (vaikka on kyllä ihan okei päästä välillä siitä suolistossa mätänevästä proteiinista eroon), mut meikällä toi paastoaminen on aikamoista trippailua: normaalisti energiaa riittää vaikka maratonin juoksemiseen, unentarve vähenee varmaan kolmanneksella (~9h->6h), aistit terävöityy (varsinkin makuaisti, huh huh miten hyvältä ne paastomehut maistuu, ja safka sit ku alottaa syömisen) ja olo on aika jees noin muutenki. Ja ennen kaikkea se on siistiä kun huomaa miten paljon kuluttaa aikaa ja energiaa ruoan ajattelemiseen, valmisteluun, säätämiseen ja syömiseen, ja yhtäkkiä kaikki se vapautuuki johonki järkevään (tai "järkevään") puuhaan. Awesome.

mut paastojen ulkopuolella eli sen 50vkoa vuodessa syön aika pitkälti miten nyt sattuu huvittamaan. ruoka on kuitenki sen verran siisti homma et sen pitää olla kivaa, ei oo hyvä tehdä siitä kovin isoa numeroa elämässään, tai ainakaan ottaa siitä stressiä.

emmä sitä meinannutkaan, että paasto itsessään olis jotenkin huono juttu, vaan kelasin tätäkin dieettiä osana isompaa pakkaa. ihan oman mutuni pohjalta, mun mielestä tässä suomalaisten keskuudessa ilmeisen tavallisessa kompleksisessa ruokasuhteessa ongelmana on just tommonen ääripäästä toiseen siksakkaaminen, eli hetken ollaan nuhteessa ja kurissa ja kontrollissa ja puhdistutaan vitusti ja kaikkee, jotta sit voidaan taas mättää pitsaa ja pullaa ja paskaa. tää 5:2 dieetti kuvastaa sitä mun mielestä oikein hyvin. mutta mukava juttu että joillain toimii.

minustaa kuulostaa enemmänkin siltä, että olet joko ymmärtänyt väärin koko 5:2 idean, tai sitten lukenut sen sellaisen iihmisen kirjoittamana joka on tehnyt tuon jo aikaisemmin.

[Dark ritu menoo...]

Paastohan toimii ihan vitun hyvin, ja ilmeisesti myös toi 5/2 toimii myös. Juuh vituttaa armottomasti miten tämä on taas markkinoitu jonain hipsterilaifstail-specialiteettinä, mut väitän että melkein jokaselle tekis ihmeitä olla syömättä viikon verran. Tästä oli Areenalla just hivenen aikaa sitte yks dokkari jossa vertailtiin kolmea eri tapaa vähentää ruokaa ja parantaa samalla oloa: ekassa kaloreita oli 1800/päivä, tokassa oli toi osittainen paasto ja kolmas oli perinteinen täyspaasto. kaikkia kehuttiin, mut yleisin on toi täyspaasto, ihan siks et se on aika iisiä noihin kahteen muuhun verrattuna: molemmat niistä vaatii kokonaisen elämäntaparempan ja omistautumista ja työtä ja energiankulutusta ja päättäväisyyttä ja kalorinlaskentaa ja muuta pascetta, eikä sellasta jaksa kovin pitkään oikein kukaan. Paastohan ei meinaa ettei otetaa sisään mitään ravintoa vaan sitä ettei syödä kiinteetä ruokaa ja korvataan se nesteellä (vesi, teet, mehut jne). Viikon tai edes parin syömättömyyteen ei kuole, eikä tarvii olla ees mikään joogasupersankari tms voidakseen testata sellasta.

Itellä takana koht varmaa parikyt vuotta säännöllistä paastoamista takana, aluks oli viikon paasto keväällä mut 10v menty keväällä ja syksyllä. Tosin nyt meni viime syksy ja tää kevät vituilleen kun olin kipeä just sillon kun piti paastota mut ans kattoo jos tässä vielä sais itestään sen verran irti. En niinkään tiiä jostain puhdistusefektistä, en oo ihan varma tarviiko keho varsinaisesti ton tyyppistä putsausta (vaikka on kyllä ihan okei päästä välillä siitä suolistossa mätänevästä proteiinista eroon), mut meikällä toi paastoaminen on aikamoista trippailua: normaalisti energiaa riittää vaikka maratonin juoksemiseen, unentarve vähenee varmaan kolmanneksella (~9h->6h), aistit terävöityy (varsinkin makuaisti, huh huh miten hyvältä ne paastomehut maistuu, ja safka sit ku alottaa syömisen) ja olo on aika jees noin muutenki. Ja ennen kaikkea se on siistiä kun huomaa miten paljon kuluttaa aikaa ja energiaa ruoan ajattelemiseen, valmisteluun, säätämiseen ja syömiseen, ja yhtäkkiä kaikki se vapautuuki johonki järkevään (tai "järkevään") puuhaan. Awesome.

mut paastojen ulkopuolella eli sen 50vkoa vuodessa syön aika pitkälti miten nyt sattuu huvittamaan. ruoka on kuitenki sen verran siisti homma et sen pitää olla kivaa, ei oo hyvä tehdä siitä kovin isoa numeroa elämässään, tai ainakaan ottaa siitä stressiä.

emmä sitä meinannutkaan, että paasto itsessään olis jotenkin huono juttu, vaan kelasin tätäkin dieettiä osana isompaa pakkaa. ihan oman mutuni pohjalta, mun mielestä tässä suomalaisten keskuudessa ilmeisen tavallisessa kompleksisessa ruokasuhteessa ongelmana on just tommonen ääripäästä toiseen siksakkaaminen, eli hetken ollaan nuhteessa ja kurissa ja kontrollissa ja puhdistutaan vitusti ja kaikkee, jotta sit voidaan taas mättää pitsaa ja pullaa ja paskaa. tää 5:2 dieetti kuvastaa sitä mun mielestä oikein hyvin. mutta mukava juttu että joillain toimii.

minustaa kuulostaa enemmänkin siltä, että olet joko ymmärtänyt väärin koko 5:2 idean, tai sitten lukenut sen sellaisen iihmisen kirjoittamana joka on tehnyt tuon jo aikaisemmin.

meibi ehkä juu en tiiä. parin 5:2 diettaajan juttujen sekä pintapuolisen guuglauksen pohjalta ihan varmasti en juu ole täysin perillä koko touhun syvimmästä olemusta. saa toki laittaa valistavaa informatsuunia.

mutta joo, siis voihan tää dieetti aivan hyvin olla noinniinku itsessään ja periaatteessa ihan tolkun juttu ja silleen, mutta ortoreksia-/ruokahysteerisyys-vinkkelistä katsottuna suhtaudun joka tapauksessa varauksella, koska onhan tässä vitunmoisessa eri ruokavalioiden ja ravitsemusbuumien joka puolelta vyörymisessä jotain vähän kieroutunutta ja kertoo aika paljon ajan hengestä.

[Viikin Fresh Prince]

eli hetken ollaan nuhteessa ja kurissa ja kontrollissa ja puhdistutaan vitusti ja kaikkee, jotta sit voidaan taas mättää pitsaa ja pullaa ja paskaa. tää 5:2 dieetti kuvastaa sitä mun mielestä oikein hyvin. mutta mukava juttu että joillain toimii.

minustaa kuulostaa enemmänkin siltä, että olet joko ymmärtänyt väärin koko 5:2 idean, tai sitten lukenut sen sellaisen iihmisen kirjoittamana joka on tehnyt tuon jo aikaisemmin.

meibi ehkä juu en tiiä. parin 5:2 diettaajan juttujen sekä pintapuolisen guuglauksen pohjalta ihan varmasti en juu ole täysin perillä koko touhun syvimmästä olemusta. saa toki laittaa valistavaa informatsuunia.

en ole perehtynyt, mutta sen verran tiedän ettei kyse ole siitä että kaksi päivää paastotaan jotta ne muut viisi voi vetää kuten yllä kuvailit.

samaa mieltä kyllä "ajan hengestä", mutta ongelma on pitkälti myös siinä että ihmiset eivät ota asioista kunnolla selvää vaan lähtevät oikomaan. sama esim. tuon fitness-kilpailijan ruokavalion kanssa.

[Rakas vaimoni Heli]

Päädyin selaamaan jotain dukin' fitspiration -sivuja ja ajattelin jakaa nämä mykistävät kuvat kanssanne.











Puistattavaa millaisia piirteitä tää sporttailutrendi saa. Etenkin viimeinen kuva ilmentää hyvin sitä naisille taitavasti myytyä pseudofeminististä ajatusta, jossa urheilun kautta saavuttaa voimaannuttavan ruumiillisen kokemuksen, kun pohjimmiltaan kyse on usein (ei siis aina) jostain ihan muusta, kuten aiemmat kuvat kertovat.

[nyx]

En voi hyvin

[Poistunut käyttäjä cb07fa]

musta tuo tumblrin thin/fitspiration on aika kaukana sporttailusta. sporttailutrendikin on kyllä aika kaukana siitä, mitä urheilu parhaimmillaan on, eli best parasta. itse urheilen ja bodaan, enkä "tee cardioo" tai "käy jumpalla". noilla on myös tapana tavotella ennenkaikkea laihuutta eikä mitään semmosta fyysistä kuntoa.

aika kauheen olon kuitenkin saa aikaseksi, kun fitspiration hommia kattelee. tekee mieli lähinnä oksentaa kaikki viikonlopun mökkikaljat vaahtona pihalle ja vetää maratooni tai en tiiä.

[Rakas vaimoni Heli]

musta tuo tumblrin thin/fitspiration on aika kaukana sporttailusta. sporttailutrendikin on kyllä aika kaukana siitä, mitä urheilu parhaimmillaan on, eli best parasta. itse urheilen ja bodaan, enkä "tee cardioo" tai "käy jumpalla". noilla on myös tapana tavotella ennenkaikkea laihuutta eikä mitään semmosta fyysistä kuntoa.

aika kauheen olon kuitenkin saa aikaseksi, kun fitspiration hommia kattelee. tekee mieli lähinnä oksentaa kaikki viikonlopun mökkikaljat vaahtona pihalle ja vetää maratooni tai en tiiä.

Onhan sekin sporttailua vaikka motiivit olis erit? En tosiaan epäile, etteikö urheilu voisi olla best ja järkevä ja kehittävä harrastus - tottakai voi - mutta nää saliharrastuksen räjähdysmäisen suosion tuomat lieveilmiöt (=fit ym. dukspirationit sekä urheilullisuuden merkitys ihmisen yleisen reippauden mittarina) vaan ahdistaa.

[Poistunut käyttäjä cb07fa]

musta tuo tumblrin thin/fitspiration on aika kaukana sporttailusta. sporttailutrendikin on kyllä aika kaukana siitä, mitä urheilu parhaimmillaan on, eli best parasta. itse urheileest ja järkevä ja kehittävä harrastus - tottakai voi - mutta nää saliharrastuksen räjähdysmäisen suosion tuomat lieveilmiöt (=fit ym. dukspirationit sekä urheilullisuuden merkityn ja bodaan, enkä "tee cardioo" tai "käy jumpalla". noilla on myös tapana tavotella ennenkaikkea laihuutta eikä mitään semmosta fyysistä kuntoa.

aika kauheen olon kuitenkin saa aikaseksi, kun fitspiration hommia kattelee. tekee mieli lähinnä oksentaa kaikki viikonlopun mökkikaljat vaahtona pihalle ja vetää maratooni tai en tiiä.

Onhan sekin sporttailua vaikka motiivit olis erit? En tosiaan epäile, etteikö urheilu voisi olla best ja järkevä ja kehittävä harrastus - tottakai voi - mutta nää saliharrastuksen räjähdysmäisen suosion tuomat lieveilmiöt (=fit ym. dukspirationit sekä urheilullisuuden merkitys ihmisen yleisen reippauden mittarina) vaan ahdistaa.

joo, mutta mun mielestä on silleen tymää polkee crosstrainerilla 160 min kalorit mielessä, kun sinä aikana voi tehdä jotain hauskuus ihanaa urheilua. ja se, että samalla kun tehdään typerän pitkiä cardio-treenejä, niin syödään vaan jotain vihreitä lehtiä ja suodatettua vettä, että päästään mahdollisimman rasvattomaan thigh gap -kuntoon. mikä ei minusta ole siis sellasta, minkä näen urheiluna. tosin, monen mielestä mäkään en varmaan harrasta urheilemista, koska oon läski ja läskit ei voi harrastaa urheilua, kun ne on laiskoja..... että tämmönen kategorisointionkelma tässä nyt.

itseänikin kieltämättä ahdistaa aivan hemmetisti tuo dukspiration.

[Dark ritu menoo...]

Puistattavaa millaisia piirteitä tää sporttailutrendi saa. Etenkin viimeinen kuva ilmentää hyvin sitä naisille taitavasti myytyä pseudofeminististä ajatusta, jossa urheilun kautta saavuttaa voimaannuttavan ruumiillisen kokemuksen, kun pohjimmiltaan kyse on usein (ei siis aina) jostain ihan muusta, kuten aiemmat kuvat kertovat.

en nähnyt tätä alinta kuvaa millään muotoa yhtä haitallisena kuin noita ylempiä, mutta mä varmaan olenkin tommonen vähän aivopesty pseudofeministi. en itsekään pidä tästä nykyisesti superyksilön ja fitnessin suosiosta, mutta en myöskään pidä siitä, että mulle tulee usein tunne että mun täytyy jotenkin perustella sitä, miksi harrastan liikuntaa ja tykkään siitä.

[Rakas vaimoni Heli]

Puistattavaa millaisia piirteitä tää sporttailutrendi saa. Etenkin viimeinen kuva ilmentää hyvin sitä naisille taitavasti myytyä pseudofeminististä ajatusta, jossa urheilun kautta saavuttaa voimaannuttavan ruumiillisen kokemuksen, kun pohjimmiltaan kyse on usein (ei siis aina) jostain ihan muusta, kuten aiemmat kuvat kertovat.

en nähnyt tätä alinta kuvaa millään muotoa yhtä haitallisena kuin noita ylempiä, mutta mä varmaan olenkin tommonen vähän aivopesty pseudofeministi. en itsekään pidä tästä nykyisesti superyksilön ja fitnessin suosiosta, mutta en myöskään pidä siitä, että mulle tulee usein tunne että mun täytyy jotenkin perustella sitä, miksi harrastan liikuntaa ja tykkään siitä.

Myönnän että mulla on sikäli aika voimakkaat defenssit päällänsä, että mulla on enää noin yksi kaveri, joka ei harrasta liikuntaa (perus hyötyliikuntaa eli kävellen/fillarilla kulkemista lukuunottamatta) ja puhu siitä, elikkäs tunnen oloni ulkopuoliseksi ja tulee usein tunne, että mun täytyy jotenkin perustella miksi en harrasta liikuntaa (paitsi kävelyä mutta ei siinä ole mitään puhuttavaa enkä koe että se on "harrastus"). Ei oo helppoa kellään. Toi alin kuva voisi ehkä puhutella jossain muussa kontekstissa eri tavalla, mutta fitspiration-yhteydessä se oli mun mielestä pseudofeministinen ja raivostuttava.

[Rakas vaimoni Heli]

ps.

[Tölkky]

^onnistuu myös jos on mukavasti löysää nahkaa joka vaan löllähtää koko mahan kaa eteenpäin, ilman ruttuja. Also toinen vaihtoehto:pinkeä kaljamaha!

[Poistunut käyttäjä cb07fa]

Puistattavaa millaisia piirteitä tää sporttailutrendi saa. Etenkin viimeinen kuva ilmentää hyvin sitä naisille taitavasti myytyä pseudofeminististä ajatusta, jossa urheilun kautta saavuttaa voimaannuttavan ruumiillisen kokemuksen, kun pohjimmiltaan kyse on usein (ei siis aina) jostain ihan muusta, kuten aiemmat kuvat kertovat.

en nähnyt tätä alinta kuvaa millään muotoa yhtä haitallisena kuin noita ylempiä, mutta mä varmaan olenkin tommonen vähän aivopesty pseudofeministi. en itsekään pidä tästä nykyisesti superyksilön ja fitnessin suosiosta, mutta en myöskään pidä siitä, että mulle tulee usein tunne että mun täytyy jotenkin perustella sitä, miksi harrastan liikuntaa ja tykkään siitä.

cmop