Fennovoima & Rosatom, Hanhikivi I

[Jesse Python]

sen verran perspektiiviä, että jalkapallokentän kokoinen aurinkovoimala on tuplasti isompi kuin Helsingin energian Suvilahteen juuri pykäämä, Suomen suurin aurinkovoimala.

Varmaan paremmat leveysasteet kroatialaisilla

[tsiiah]

Fennovoimalla ei ole tietoa, että kroatialaisen Migrit Solarna Energijan edustajat olisivat tulossa tänään Suomeen. Fennovoiman viestinnästä kerrotaan STT:lle, ettei heillä ole enempää tietoa Migritin edustajien mahdollisesta vierailusta Suomeen kuin on ollut mediassa.

Migritin edustaja kertoi eilen STT:lle Kroatiassa, että heiltä olisi saapumassa edustajia tänään Suomeen. Sama tieto oli annettu yhtiöstä eilen Ylelle. Kroatialaisyhtiöstä kerrottiin Ylelle, että yhtiön edustajat viipyisivät Suomessa muutamia päiviä, mutta eivät välttämättä tapaisi toimittajia.

Fennovoiman viestinnästä kerrotaan, että heillä ei ole suoraa yhteyttä kroatialaisyhtiöön. Sen sijaan kotimaisten omistajien yhteenliittymä Voimaosakeyhtiö SF pitää yhteyttä omistajien eli myös Migritin kanssa. Fennovoiman ja Voimaosakeyhtiön toimitilat sijaitsevat samassa rakennuksessa Helsingin Salmisaaressa.

Voimaosakeyhtiön toimitusjohtaja Elina Engman ei ole vastannut STT:n soittopyyntöihin.

Elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk) avustajakunnasta kerrotaan, ettei heillä ole aikomusta tavata Migritin edustajia. Yhtiöstä ei myöskään ole oltu heihin yhteydessä.

Onkohan tää koko Migrit joku Yes Men -tyyppinen koijaus

Toivotaan!

Toi Elina Engman on aika jäyhän olonen tyyppi. Pärjäs uutisten hiillostuksessa ihan pokkana.

[Ilmestyskirjan soturi]

sen verran perspektiiviä, että jalkapallokentän kokoinen aurinkovoimala on tuplasti isompi kuin Helsingin energian Suvilahteen juuri pykäämä, Suomen suurin aurinkovoimala.

Helen Oy nykyään

[bad grankulla]

Elikkäs hommahan menee näin
[youtube][/youtube]

[Hardcore-Mummo]

http://hikipedia.info/wiki/60%25_Kotimaiset

tästä tuli mieleen että olikos nää jo täällä

http://lehtilehti.fi/2015/07/kansainval ... nyvat-yha/
http://lehtilehti.fi/2015/06/kroatialai ... novoimaan/

tämmönenkin:

[youtube][/youtube]

[Trollface-mies]

Vittu tollasia 60% kotimaisuusaste-normeja ja muuta sääntelyä. Talkoilla purkamaan.

[Se vanha Laine]

Vittu tollasia 60% kotimaisuusaste-normeja ja muuta sääntelyä. Talkoilla purkamaan.

Suomi kuntoon, suomi kuntoo-ooonn!

[WINTERSUN TIME II ON 100% VALMIS]

Sain juuri kutsun atomivoimaa vastustavaan Eroa Fortumista -fb-ryhmään.

[Doctor Muñiz]

Kannattaisikohan jättää tarjous: aidosti kotimainen bulvaani vain 1%:n provikalla ja 0%:n vastuulla

[Puppe opettelee perusoikeuksia]

Fennovoiman uusi osakas on venäläisluomus

Migritin omistavan yhtiön perusti venäläisen rakennusyhtiön Intekon varatoimitusjohtaja

Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen mukaan lähtenyt kroatialainen yhtiö on venäläisen rakennusyhtiö Intekon varatoimitusjohtajan Mihail Žukovin luomus.

Kroatian kaupparekisterin mukaan Žukov on Migrit Energija -yhtiön "ainoa perustaja". Fennovoiman osakkaaksi tullut Migrit Solarna Energija on Migrit Energijan omistama tytäryhtiö.

HS ei saanut torstaina Migrit Energijan ajantasaista osakasluetteloa, josta olisi voitu varmistaa yhtiön nykyinen omistaja tai omistajat. Kroatian median mukaan Migrit Energijan omistaa kroatialainen rakennusalan konserni Titanin. Titanin omistaja on taas Kroatian lehdissä olleiden tietojen mukaan juuri venäläinen Inteko.

Fennovoiman rakennusluvan ehtona on, että yhtiön omistus on yli 60-prosenttisesti kotimaisessa tai EU-alueella olevien omistuksessa. Jos kroatialaisyhtiö on todellisuudessa venäläisten omistama, Fennovoiman rakennuslupa voi olla vaarassa.

Venäläisen Kommersant-lehden mukaan Intekosta omistaa 95 prosenttia liikemies Mihail Šišhanov. Loput viisi prosenttia omistaa suuri venäläinen pankki Sberbank, joka on yksi ydinvoimayhtiö Rosatomin merkittävä rahoittaja.

Rosatom omistaa Fennovoimasta 36 prosentin osuuden.

Žukov sekä Intekon ja Migrit Solarna Energijan työntekijät eivät halunneet torstaina kommentoida HS:lle rooliaan kroatialaisessa yhtiössä.

Migrit Solarna Energijan edustajat eivät lupauksestaan huolimatta myöskään saapuneet torstaina Helsinkiin kertomaan taustoistaan ja roolistaan hankkeessa.

"Kiitos kiinnostuksestanne. Edustajamme ovat parhaillaan liikematkalla, joka ei liity millään tavoin Fennovoiman hankkeeseen. Tämän takia emme järjestä tapaamista median edustajien kanssa", yhtiöstä kerrottiin HS:lle sähköpostitse.

Suomeen tulosta oli kertonut HS:lle ihminen, joka vastasi Migritin puhelinnumeroon Kroatiassa, ja kaksi Migritin työntekijää, jotka HS tavoitti yhtiön toimitilojen edestä Kroatian pääkaupungissa Zagrebissa.

Fennovoiman pääomistaja Voimaosakeyhtiö SF ja elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk) kabinetti eivät olleet tietoisia suunnitellusta vierailusta. Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää nyt kroatialaisyhtiön taustoja.

Migrit Solarna Energijan perusti vuonna 2011 yksi kroatialainen, kaksi espanjalaista ja yksi britti. Tämä käy ilmi asiakirjoista, jotka HS haki Kroatian kaupparekisteristä Zagrebista torstaina.

Yhtiö toimi alkuun nimellä Sunstroom Energija. Vain vuotta myöhemmin nelikko myi yhtiön Migrit Energijalle, minkä jälkeen sen nimi vaihdettiin Migrit Solarna Energijaksi.

Omistajan vaihduttua yhtiön johtoon nimitettiin venäläinen Oksana Dvinskih. Hän on johtajana myös rakennusalan yhtiössä Titanissa.

Kroatian energia-asioista vastaava talousministeri Ivan Vrdoljak kommentoi kroatialaisyhtiön sijoitushanketta Suomeen suunniteltuun ydinvoimalaan lyhyesti.

"Kroatian talousministeriö kirjoitti suosituskirjeen Migrit Solarna Energijalle. Se on ministeriössä tavallinen käytäntö, kun on kyse yritysten liiketoiminnasta EU-maiden kanssa."

Muuten hän ei halunnut ottaa kantaa kroatialaisen aurinkoenergiayhtiön ydinvoimahankkeeseen.

"Kyseessä on yksityisen yrityksen toiminta."

Talousministerin mukaan hänen ministeriöönsä ei ollut tullut selvityspyyntöä torstain alkuiltapäivään mennessä. Myöskään ulkoministeriöön ei vielä ollut otettu yhteyttä.

Kroatiassa Migrit Solarna Energijan hankkeesta kertoi torstaina Novi List -lehti. Sen jutun otsikko oli "Suomalaiset selvittävät epäselvyyksiä Migritin venäläisestä pääomasta".

Muuten uutinen jäi toistaiseksi maassa vellovan jalkapalloskandaalin varjoon.

http://www.hs.fi/paivanlehti/03072015/a1435809218017

[Viikin Fresh Prince]

suuri venäläinen pankki Sberbank

[Jesse Python]

Työministeri jo Ykkösaamussa harmitteli jos hanke kaatuu, työllisyys ja energiansaantinäkökulmasta tarkasteltuna.

[Puppe opettelee perusoikeuksia]

Työministeri jo Ykkösaamussa harmitteli jos hanke kaatuu, työllisyys ja energiansaantinäkökulmasta tarkasteltuna.

työministeri kiinnostunut venäläisten työllisyydestä?

[Jesse Python]

Työministeri jo Ykkösaamussa harmitteli jos hanke kaatuu, työllisyys ja energiansaantinäkökulmasta tarkasteltuna.

työministeri kiinnostunut venäläisten työllisyydestä?

Saattaapi olla

[Jesse Python]

Professori jyrähtää:

http://www.hs.fi/talous/a1435808495336

Professori Fennovoimasta: Kunnat eivät ymmärrä, mihin heidät on houkuteltu
Energiatalouden asiantuntija Matti Liski arvioi, että Fennovoima tulee kunnallisille sähköyhtiöille kalliiksi.

TALOUS 3.7.2015 4:00 Päivitetty: 3.7.2015 6:54
Karoliina Liimatainen
HELSINGIN SANOMAT

Fennovoima sai leiman rakentamishakemukseen viime tingassa
Ydinvoimahakemuksen viimeinen jättöaika oli tiistaina kello 16.15. Noin 250-kiloinen hakemuspino liitteineen toimitettiin perille vain runsas tunti ennen takarajan umpeutumista. Yhtiön toimitusjohtaja Toni Hemminki ja viranomaisyhteydenpidon päällikkö Niina Miettinen jättivät lupahakemuksen työ- ja elinkeinoministeriöön tiistaina iltapäivällä.
118
23
Energiatalouteen erikoistunut taloustieteen professori Matti Liski Aalto-yliopistosta arvioi, että toteutuessaan Fennovoiman ydinvoimala hyödyttäisi vain hankkeen isoimpia omistajia.

"Perinteiset sähkömarkkinatoimijat eivät ole hankkeessa enää mukana. Jäljellä on vain kuntia ja yrityksiä, joilla ei ole perinteistä sähkömarkkinaosaamista. Isoilla toimijoilla huoltovarmuus on yksi vaikutin pysyä mukana. Toinen on se, että jos uusi laitos tulee, sähkön markkinahinta romahtaa. Sähkön suurostajat hyötyvät halvasta markkinasähköstä", Liski arvioi.

Teollisista suuromistajista Fennovoimassa ovat jäljellä enää Outokumpu ja ruotsalaisen SSAB:n nielaisema Rautaruukki. Fennovoiman osakkaat joutuvat ostamaan voimalan tuottaman sähkön omakustannehintaan, joka saattaa jäädä markkinahintaa kalliimmaksi. Pienille toimijoille tämä on ongelma, mutta esimerkiksi Outokummun kaltainen energian suurkuluttaja käyttäisi Fennovoiman tuottaman sähkön lisäksi niin paljon markkinahintaista sähköä, että järjestely pysyy kannattavana.

Tästä on kyse
Fennovoiman kroatialaisrahoittajalla Venäjä-yhteyksiä

Fennovoima kertoi tiistaina, että kroatialainen Migrit Solarna Energija ryhtyy uuden ydinvoimalan osakkaaksi.

Energiayhtiö Fennovoiman omistaa Voimaosakeyhtiö SF ja venäläinen ydinenergiayhtiö Rosatom. Kroatialaisyhtiöstä on tulossa yksi Voimaosakeyhtiö SF:n omistajista.

Migrit Solarna Energija on kaivattu "kotimainen" eli EU-alueelta tuleva omistaja Rosatomin vastapainoksi. Valtioneuvosto on määrännyt, että Fennovoimassa pitää olla vähintään 60 prosenttia kotimaista omistusta.

Migrit Solarna Energijan taustalla vaikuttavat tiettävästi vahvasti venäläinen oligarkki Mihail Šišanov ja hänen omistamansa rakennusyhtiö Inteko.

Fennovoiman ydinvoimahanke voi nyt edetä kolmella tavalla: valtioneuvosto voi hyväksyä tai hylätä Fennovoiman jättämän rakentamislupahakemuksen omistusjärjestelyineen tai omistusjärjestelyt voivat jatkua.

"Tappiota jakavat muut osakkaat eli kuntatoimijat ja Venäjän Rosatom. Kuntatoimijat elävät yhä vanhassa maailmassa, jossa ydinvoimalla tuotettu sähkö oli edullisin vaihtoehto. He eivät ole ymmärtäneet, mihin heidät on houkuteltu mukaan", Liski selittää.

Hän pitää Fennovoiman ydinvoimalahanketta kalliina tapana varautua poikkeustilanteisiin.

"Suurimman osan ajasta sähkön kysyntä ja tarjonta kohtaavat ongelmitta. Lisäksi ydinvoima estää muiden investointien syntymisen markkinaehtoisesti. Uusiutuvien energiamuotojen tukien pitäisi entisestään kasvaa."

Tammikuussa konsulttiyhtiö Pöyry arvioi työ- ja elinkeinoministeriölle tekemässään raportissa, että sähkön hintakehitys on seuraavan 15 vuoden aikana nouseva.

Liskin mukaan Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden perustrendit ovat, että tarjonta lisääntyy ja kysyntä vähenee, mikä tarkoittaisi jatkoa edullisille hinnoille. Esimerkiksi tuulivoimatuotannon räjähdysmäinen kasvu heijastuu jo nyt Pohjoismaiden yhteiseen Nord Pool -sähköpörssiin.

"Uhka on pikemminkin ylitarjonta, mikä voisi syntyä ison ydinvoimalan valmistuttua. Jos rakennusaikana on ehtinyt syntyä paljon uusiutuvaa energiantuotantoa, laitos ajautuu vaikeuksiin."

Viime vuonna Pohjoismaiden vuolas vesitilanne piti hinnat alhaalla ja nosti nettotuontia peräti 14 prosenttia. Vaikka tuonti oli ennätystasolla, Venäjän osuus väheni neljänneksellä. Tuontiriippuvaisuus siis kasvoi, mutta linkki epävakaaseen Venäjään heikkeni.

Teollisuusneuvos Petteri Kuuva työ- ja elinkeinoministeriöstä haluaisi Suomeen lisää kotimaista sähköntuotantoa.


"Tammikuussa julkistetun Pöyryn raportin mukaan me olemme jo nyt kylmänä talvipäivänä hyvin pitkälle tuontisähkön varassa. Toistaiseksi sitä on naapurimaista tarjolla, mutta jos esimerkiksi tuontiyhteyteen tulee vika ja joku toinen iso voimalaitos on poissa pelistä, sähkön saatavuus olisi jo siinä rajalla."

Ydinvoimalan rakentaminen on hidasta ja kallista, mutta se tuottaa valmistuttuaan vakaasti sähköä vuosikymmenien ajan. Esimerkiksi Olkiluoto 3 pönkittäisi kertaheitolla kotimaista sähköntuotantoa 1 600 megawatin tehollaan. TVO:n kolmannen ydinvoimalan piti käynnistyä jo vuonna 2009, mutta hanke on lykkäytynyt lukuisia kertoja.

TVO ilmoitti toukokuussa, että se ei aio hakea rakennuslupaa neljännelle ydinvoimalalle. Jos myös Fennovoima kaatuu, molemmat vuonna 2010 luvan saaneet ydinvoimalat jäävät rakentamatta.

"Olkiluoto 3:n valmistuminen helpottaisi tilannetta, mutta 2020-luvun loppupuolella tilanne pahenee. Silloin Olkiluodon nykyisten laitosten käyttöluvat päättyvät, joten uutta kapasiteettia tarvitaan. Jos sitä ei saada Fennovoimasta, niin tarvitsemme tilalle jotain muuta", Kuuva arvioi.

Liskin mielestä huoltovarmuus voidaan turvata joustoilla uuden ydinvoimalan rakentamisen sijaan.

"Pitäisi investoida älykkääseen sähköverkkoon, joka reagoi ongelmatilanteisiin. Meillä on satojatuhansia sähkölämmitteisiä omakotitaloja. Jos talot olisi kytketty älykkääseen sähköverkkoon, ne pystyttäisiin poikkeustilanteissa kytkemään irti sekuntien varoitusajalla. Näin saisimme aikaan hyvin suuren lyhyen aikavälin jouston kysyntään."

Lisäksi Liski valjastaisi vanhan infrastruktuurin energiareserviksi paukkupakkasia varten.

"Suomen markkinoilta on poistumassa vanhoja lämpövoimalaitoksia, ellei niitä ylläpidetä valmiudessa jonkinlaisin tukijärjestelyin. Kannattaa pohtia, voiko vanhaa laitoskantaa hyödyntää."