Elokuvateatterissa käynnin etiketit

[yrjö örvel]

Odotan dvd julkaisuja yleensä AINA koska muuten joutuisin syytteeseen taposta noin viikossa.

[Richard Müller]

Just noi saatanan hölösuut puhelimeen puhujat ja huomionkipeät räkättäjä roopet vituttaa helvetisti. Karkkia ja sipsejä saa mun puolesta syödä jos osaa tehdä sen hiljaa eikä niin, että jatkuvasti rapisee aivan vitusti.

[Playboy esittää:]

Olin kerran kattomassa Härri Potteria leffassa ja siinä se vosu löi sitä jotain cundii ja takaa kuului kimeä "HYVÄ HERMIONE!!" eeeiss...........

[la dolce fitta]

Jos on niin herkkä väkivaltakohtauksille, että pitää ähkiä, voihkia ja uikuttaa aina, kun kankaalla esim. leikataan päätä irti, vois jättää äärimmäiset väkivaltaelokuvat väliin. Sama koskee väkinäistä naurua aina, kun taideleffassa tapahtuu jotain "outoa". Vieruskaverin kovaääninen hengittäminen vituttaa myös.

[Sd.Kfz. 302]

Kaljan juonti näissä hommissa
+ muu ördäys.

Tätä en oo kyllä ikinä tajunnu. Eiks ois kaikille kivempaa kattoo ne leffat kotona jos haluaa känniääliöidä samalla?

No niimpä! Pitääkö joka saatanan tilanteessa saada aina sitä kaljaa ja kaljaa ja kaljaa..

ööö...joo.

Leffateatteri on niit harvoja mestoja missä ei kyl tee kaljaa mieli. Jos leffa on paska, voi lähtee baariin/puistoon dokaamaan.

Sama juttu lentokoneessa. Paitsi sieltä on vähän hankala lähteä kesken matkan pihalle. Syy tähän haluttomuuteen on tietenkin tupakointikielto.

[Buddy Love]

Jos paikalla ei ole ohjaajaa, käsikirjoittajaa, tuottajaa tms. tai jos kyseessä ei ole joku ensi-ilta tms. erikoisesitys, niin älkää turhaan vaivautuko taputtamaan. Siellä valkokankaan takana kukaan ei ole kuulemassa suosionosoituksiasi, päinvastoin kuin teatterissa, jossa esiripun takana näyttelijät edelleen ihan fyysisesti ovat olemassa, vaikka esitys on jo ohi. Eli teatterissa osoitetaan halutessaan suosiota, elokuvateatterissa ei.

[Buddy Love]

Jos on niin herkkä väkivaltakohtauksille, että pitää ähkiä, voihkia ja uikuttaa aina, kun kankaalla esim. leikataan päätä irti, vois jättää äärimmäiset väkivaltaelokuvat väliin. Sama koskee väkinäistä naurua aina, kun taideleffassa tapahtuu jotain "outoa".

Mun mielestä leffan tapahtumiin reagoiminen on yleisön taholta ihan ok. Tosin aika moni kyllä paljastaa millainen idiootti on kyseisillä reaktioillaan, mutta omapahan on häpeänsä.

PS.

Se muuten huvittaa myös, kun jossain taideleffassa ohjaaja heittää ihan selvää piikkiä yleisölle, ja suurin osa yleisöstä istuu vaan suu viivana ja naama vakavana ja ihmettelee, et mikä tota eturivin tyyppiä nyt muka naurattaa.

[la dolce fitta]

Jos on niin herkkä väkivaltakohtauksille, että pitää ähkiä, voihkia ja uikuttaa aina, kun kankaalla esim. leikataan päätä irti, vois jättää äärimmäiset väkivaltaelokuvat väliin. Sama koskee väkinäistä naurua aina, kun taideleffassa tapahtuu jotain "outoa".

Mun mielestä leffan tapahtumiin reagoiminen on yleisön taholta ihan ok. Tosin aika moni kyllä paljastaa millainen idiootti on kyseisillä reaktioillaan, mutta omapahan on häpeänsä.

Oikeissa kohdissa saa nauraa ja leffan eka rankistelu saa säpsäyttää, mutta jatkuva hekotus tai voihke käy hermoille.

[Buddy Love]

Jos on niin herkkä väkivaltakohtauksille, että pitää ähkiä, voihkia ja uikuttaa aina, kun kankaalla esim. leikataan päätä irti, vois jättää äärimmäiset väkivaltaelokuvat väliin. Sama koskee väkinäistä naurua aina, kun taideleffassa tapahtuu jotain "outoa".

Mun mielestä leffan tapahtumiin reagoiminen on yleisön taholta ihan ok. Tosin aika moni kyllä paljastaa millainen idiootti on kyseisillä reaktioillaan, mutta omapahan on häpeänsä.

Oikeissa kohdissa saa nauraa ja leffan eka rankistelu saa säpsäyttää, mutta jatkuva hekotus tai voihke käy hermoille.

Kyllä mä hekotan koko leffan, jos leffa on hauska. Harvemmin voihkin. Anyway, vaikka väärässä kohdassa nauraminen onkin toki ärsyttävää, silti se ei ole mielestäni varsinaisesti "leffaetiketin" vastaista, niinkuin joku vitun kännykään puhuminen yms. perseily. Ja itteasiassa se popcornin rouskutuskin nyt vaan kuuluu johonkin blockbuster leffan katsomiskokemukseen, vaikka onkin aika ärsyttävää.

[Poistunut käyttäjä ca755d3]

Jos on niin herkkä väkivaltakohtauksille, että pitää ähkiä, voihkia ja uikuttaa aina, kun kankaalla esim. leikataan päätä irti, vois jättää äärimmäiset väkivaltaelokuvat väliin. Sama koskee väkinäistä naurua aina, kun taideleffassa tapahtuu jotain "outoa".

Mun mielestä leffan tapahtumiin reagoiminen on yleisön taholta ihan ok. Tosin aika moni kyllä paljastaa millainen idiootti on kyseisillä reaktioillaan, mutta omapahan on häpeänsä.

Oikeissa kohdissa saa nauraa ja leffan eka rankistelu saa säpsäyttää, mutta jatkuva hekotus tai voihke käy hermoille.

Mitenns toi paikallaan kiemurtelu?

--

Twilight-leffojen yleisössä on ollut sellasta hyvää huokailu-unityä!!

[Massive Discocunt]

Siitä en oikein tykkää ku vieressä istuva naksuttelee sormiaan jatkuvasti.

[Seemore Butts]

Siitäki vois lyödä nyrkillä kasvoihin jos joku alkaa nakuttaa tuplabasareita kesken elokuvan.

[la dolce fitta]

Jos on niin herkkä väkivaltakohtauksille, että pitää ähkiä, voihkia ja uikuttaa aina, kun kankaalla esim. leikataan päätä irti, vois jättää äärimmäiset väkivaltaelokuvat väliin. Sama koskee väkinäistä naurua aina, kun taideleffassa tapahtuu jotain "outoa".

Mun mielestä leffan tapahtumiin reagoiminen on yleisön taholta ihan ok. Tosin aika moni kyllä paljastaa millainen idiootti on kyseisillä reaktioillaan, mutta omapahan on häpeänsä.

Oikeissa kohdissa saa nauraa ja leffan eka rankistelu saa säpsäyttää, mutta jatkuva hekotus tai voihke käy hermoille.

Kyllä mä hekotan koko leffan, jos leffa on hauska.

Siis onko tää väkinäistä naurua aina, kun taideleffassa tapahtuu jotain "outoa"?

[la dolce fitta]

Jos on niin herkkä väkivaltakohtauksille, että pitää ähkiä, voihkia ja uikuttaa aina, kun kankaalla esim. leikataan päätä irti, vois jättää äärimmäiset väkivaltaelokuvat väliin. Sama koskee väkinäistä naurua aina, kun taideleffassa tapahtuu jotain "outoa".

Mun mielestä leffan tapahtumiin reagoiminen on yleisön taholta ihan ok. Tosin aika moni kyllä paljastaa millainen idiootti on kyseisillä reaktioillaan, mutta omapahan on häpeänsä.

Oikeissa kohdissa saa nauraa ja leffan eka rankistelu saa säpsäyttää, mutta jatkuva hekotus tai voihke käy hermoille.

Mitenns toi paikallaan kiemurtelu?

Näin on käynyt itsellenikin, kun oli vähän rankka tilanne.

[Buddy Love]

Jos on niin herkkä väkivaltakohtauksille, että pitää ähkiä, voihkia ja uikuttaa aina, kun kankaalla esim. leikataan päätä irti, vois jättää äärimmäiset väkivaltaelokuvat väliin. Sama koskee väkinäistä naurua aina, kun taideleffassa tapahtuu jotain "outoa".

Mun mielestä leffan tapahtumiin reagoiminen on yleisön taholta ihan ok. Tosin aika moni kyllä paljastaa millainen idiootti on kyseisillä reaktioillaan, mutta omapahan on häpeänsä.

Oikeissa kohdissa saa nauraa ja leffan eka rankistelu saa säpsäyttää, mutta jatkuva hekotus tai voihke käy hermoille.

Kyllä mä hekotan koko leffan, jos leffa on hauska.

Siis onko tää väkinäistä naurua aina, kun taideleffassa tapahtuu jotain "outoa"?

No en naura väkinäisesti koskaan. Mut nauran kyl yleensä jos taideleffassa tapahtuu jotain "outoa" jos se mitä tapahtuu on hassua, vaikka se oliskin tahattomasti hassua.