Hesarin köyhyyskysely

[Erkki-Liisa]

Jos ei tule toimeen pääkaupunkiseudulla kannattaa muuttaa muualle. Täällä kauempana pärjää pienemmilläkin tuloilla.

Tästä oon samaa mieltä.

Minä tein tämän ratkaisun päälle parikymppisenä. Ratkaisuun vaikutti ensimmäisen asuntoni yllättävä irtisanominen vuokranantajan toimesta. Asunnon piti tulla opiskeluja aloittavalle tyttärelleen, mutta olikin yleisessä haussa Hesarissa vuokra korotettuna 100%. Vuosi oli tuolloin 1998 ja se vuokrataso oli jo alun alkaenkin täysin kohtuuton.

Nykyisen asuntoni vuokra on silti noussut yli 30% reilusti alle 10 vuodessa. Mihin täältä planeettaperiferian tuppukylästä sitten seuraavaksi - rakennusluvattomaan turvekammiin johonkin valtion erämaahanko?

[tekstendääriä naulan kantaan]

Miksi korkeakouluopiskelu maksaa?

tarkoitatko tällä siis esim. ylioppilaskuntien pakkojäsenyyksiä vai mitäs?

[Erkki-Liisa]

Miksi korkeakouluopiskelu maksaa?

tarkoitatko tällä siis esim. ylioppilaskuntien pakkojäsenyyksiä vai mitäs?

Muiden muassa, ei se satanenkaan ole mikään pikkusumma kaikkein köyhimmistä oloista tuleville. Mutta tietysti siinä missä jo toisen asteen koulutus, niin myös korkeakoulutus sisältää jatkuvaa maksamista, muodostuivat ne sitten siitä ettei oppilaitos vaivaudu käyttämään avoimia ohjelmistoja tai kirjastoista saatavilla olevaa oppimateriaalia. Tällaiset vähintään kurssittaiset maksut eivät koidu tasaveroisesti kaikkien opiskelijoiden kukkaroille. Kaikkein mielenkiintoisin ja itseäni kiinnostavin ilmainen kurssi on myös kaikista kallein, hinta on muistaakseni jotain tonnin luokkaa johon päälle vaadittavat varusteet. On jäänyt suorittamatta.

Mitä köyhempi, sitä enemmän otat lainaa. Mitä köyhempi sitä aiemmin otat lainaa. Mitä enemmän ja aiemmin hankittua lainaa otat, sitä enemmän maksat lainastasi korkoja jo opiskelujesi aikana. Omat korko- ym. lainanhoitokulut olivat esim. vuonna 2008 yli puolet siitä määrästä jota lainatakauksena maksimissaan vuosittain myönnettiin. Onko tämä yleisessä tiedossa oleva ongelma, vai onko yleisessä tiedossa pikemminkin kuinka opintolaina on ikään kuin ilmaista koska valtio toimii takaajana?

[tekstendääriä naulan kantaan]

Harmillista. Itseni kokemukset on onneks päinvastaisia oppimateriaalien kohdalla, oon ostanut 4,5 vuoden yliopisto-opintojen aikana 2 tai 3 kurssikirjaa, muut on olleet joko jaossa sähköisillä oppimisalustoilla tai kirjastossa helposti saatavilla. Ja ainakin Turussa ollaan kirjastossa pistetty todella paljon hyvää lähdekirjallisuutta sähköisenä jakoon. Juuh ot, yksityisestä yleistä yms meen rogeen.

[X-treme sports & rap metal]

Jaa. Ite oon maksanu muistaakseni muutaman kerran jotai kahden euron materiaalimaksua kielikursseilla. Tietysti tämä 4-5e tuntuu kaikista köyhimpien lompakossa melko tuntuvasti jo, ja rikkaat kakarat pääsee taas helpommalla ja ovat etulyöntiasemassa.

[Doctor Muñiz]

Kyllä siltä Hiilamoltakin aletaan kysellä, että mitähän kummaa sä sössötät, siinä vaiheessa kun:

Pääajatukseni on että eroja koulutusmahdollisuuksissa pidetään yllä tarkoituksellisesti ja mikä ikävintä, myös salaa.

Aineenopettajan koulutukseen kuuluneessa koulutussosiologian osuudessa tuli luettua ns. piilo-opetussuunnitelmasta eli miten koulu todella toimii tarkoitti sitä kukaan tai ei. Tähän piilo-opsiin sisältyy mm. se, että oppilaat ja opiskelijat ohjataan luokka-asemansa mukaisille paikoille yhteiskunnassa. Kyse on ennen kaikkea siitä, ettei Suomessakaan koulu tasoita riittävästi vanhemmista johtuvia eroja mm. oppimisvalmiuksissa ja läksyavussa. Jo sellainen tekijä kuin, että onko lapselle luettu satuja ja minkä verran, tekee merkittävän eron. Eniten yksilön koulutusta "määräävä" tekijä on hänen äitinsä saama koulutus.

Erkki-Liisan salaliittoteoriat ovat tietysti ihan oma juttunsa.

[Doctor Muñiz]

Ei musta kuitenkaan pidä paikkaansa se, että ei olis minkäänlaisia mahdollisuuksia opiskella pidemmälle. Ja mitä noi muotoseikat on?

Itse veikkaisin että tuossa haettiin sitä että varmaan siellä matkanvarrella on kaikenlaista mutkaa jos ei ole legoja saatavissa tasan muiden opiskelijoiden kesken. Itsehän sanoisin että jos niitä esteitä etsii mikä estää sen oman kouluttautumisen suomessa johtuen luokka-asemasta niin väittäisin että Intian slummeista on varmaan jotkut lukeneet itsensä lääkäriksi. En silti menisi sanomaan että se on yhtä helppo tie kuin sieltä Intian rikkaimmasta % mutta ei sitä "kukaan estä". Ja joo en menis huutelemaan että ihan oma syy jos ei rikkaaksi ole Suomessa kouluttautunu nää jutut on aika monisyisiä varmaan

Intiassa on käytössä kiintiöjärjestelmä ja olen kuunnellu valitusta, että tämän vuoksi ylempien luokkien/kastien nuorten on helpompi päästä lääkikseen ulkomailla kuin Intiassa, mihin olisin toki voinut tokaista, että "Sepä hienoa!"

[Poistunut käyttäjä 6d3acbf4]

Historiastaan ja nykyisyydestään huolimatta Suomi pitää yllä myyttiä itsestään koulutuksellisen tasa-arvoisuuden auvolana vaikka tosiasiassa riippumatta ahkeruudestasi tai älynlahjoistasi alaluokasta ei vaan ole käytännössä edelleenkään minkäänlaisia mahdollisuuksia raketti-insinööriksi

Olen täysin kouluttamattomasta ja köyhästä suvusta, olen kasvanut köyhyysrajan alapuolella elävässä yksinhuoltajaperheessä ja isäni on rappioalkoholisti. Kirjottelin juuri kandin sähkötekniikasta ja voin halutessani suuntautua avaruustekniikkaan maisterivaiheessa halutessani (eli juurikin raketti-inssiksi) valitettavasti ala ei kyllä kiinnosta sitten yhtään.

Itse asiassa raketti-inssiksi kouluttautuminen on kohtuullisen helppoa, jos:
1) On matemaattisesti lahjakas (eli pääsee aallon sähkötekniikan korkeakouluun)
2) Tietää mihin korkeakouluun hakea
3) Olet mielenterveydeltäsi siinä tilanteessa, että jaksat 5-6 vuotta opiskella.

On se tietysti varmaan helpompaa, jos on koulutetusta suvusta. Ei ole kokemusta, niin ei oikein osaa sanoa.

[Sasse netä]

Tämmönen hivenen puistattava yksityiskohta vielä:

Näin rikkaat kirjoittivat:

”Halveksin köyhiä, koska heiltä puuttuvat lähes kaikki terveen ja onnistuneen ihmisen piirteet.”

"Pelkään köyhiä koska vähintään alitajunnassa tiedän että menestykseni on sattumasta kiinni ja entä jos se tarttuukin pisaratartuntana?"

http://planetsave.com/2013/12/23/a-rigg ... ted-video/

[Sasse netä]

Jos elämässä ei kohtaa sairauksia tms, niin rikkaaseen sukuun syntymisen ulkopuolella about kaikilla on kuitenkin suht samanlainen pohja mistä ponnistaa.

Öö, ei?

Anteeksi, tarkennan: koulutuksellisesti siis esim.

Öö, ei?

Ok, eli Suomessa ei ole maksutonta tasa-arvoista peruskoulutusta ja tämän jälkeen samanlaisia opiskelijatukia kaikille?

Ei oo kyse pelkästään tasa-arvosesta peruskoulusta ja opintotuilla tuetusta opiskelusta vaan myös sosiaalisesta ympäristöstä ja sen mukanaantuomasta pääomasta. Onhan se jo vuoskausia tiedostettu että sekä akateemisuus että duunarius on jossain määrin periytyviä juttuja. Että harvemin siitä paperitehtaan laborantin pojasta mitään naistutkimuksen dosenttia tulee tai että se diplomaatin tytär rupeais automekaanikoks, eikä oopperan harrastajat kovinkaan usein ole vesilaitoksen prosessinhoitajia jnejnejne.

Tossa on semmonen pikkujuttu, että sosiaalisessa hierarkiassa nouseminen on jostain syystä äärimmäisen stressaavaa ihan siinä määrin että sen näkee saman tien verikokeilla. Tuota ilmiötä ainakin jotkut pitää ihan hyvänä selityksenä sille, miksi tummaihoisista iso osa jättää ameriikassa koulut kesken. Kuullostaa jopa vähän uskomattomalta omaan korvaan mutta en lähtis kyllä vertaisarvioituja lappuja dumaamaan omalla "asiantuntijuudella" joten ei auta kun uskoa.

[Sasse netä]

Miksi korkeakouluopiskelu maksaa?

tarkoitatko tällä siis esim. ylioppilaskuntien pakkojäsenyyksiä vai mitäs?

Muiden muassa, ei se satanenkaan ole mikään pikkusumma kaikkein köyhimmistä oloista tuleville. Mutta tietysti siinä missä jo toisen asteen koulutus, niin myös korkeakoulutus sisältää jatkuvaa maksamista, muodostuivat ne sitten siitä ettei oppilaitos vaivaudu käyttämään avoimia ohjelmistoja tai kirjastoista saatavilla olevaa oppimateriaalia. Tällaiset vähintään kurssittaiset maksut eivät koidu tasaveroisesti kaikkien opiskelijoiden kukkaroille. Kaikkein mielenkiintoisin ja itseäni kiinnostavin ilmainen kurssi on myös kaikista kallein, hinta on muistaakseni jotain tonnin luokkaa johon päälle vaadittavat varusteet. On jäänyt suorittamatta.

Mitä köyhempi, sitä enemmän otat lainaa. Mitä köyhempi sitä aiemmin otat lainaa. Mitä enemmän ja aiemmin hankittua lainaa otat, sitä enemmän maksat lainastasi korkoja jo opiskelujesi aikana. Omat korko- ym. lainanhoitokulut olivat esim. vuonna 2008 yli puolet siitä määrästä jota lainatakauksena maksimissaan vuosittain myönnettiin. Onko tämä yleisessä tiedossa oleva ongelma, vai onko yleisessä tiedossa pikemminkin kuinka opintolaina on ikään kuin ilmaista koska valtio toimii takaajana?

Eli siis koulu ei anna käyttää koneita joilla noita ohjelmistoja voi käyttää? Tonni on aika halpa jos rupeaa laskemaan "kurssimaksut" jonkun järeiden softien enterprise -lisenssihinnoittelun pohjalta. Insinöörihommissa varmaan joku kymppitonni ei riitä alkuunkaan 3d-kursseilla jos käydään useampi softa läpi harjoitustöineen.

[Poistunut käyttäjä 6d3acbf4]

Nyt kyllä haluaisin jotain näyttöjä tiskiin siitä suomen yliopistokurssista (ei avoin), joka vaatii opiskelijalta tonnin massia.

[sössön sössön]

Itse asiassa raketti-inssiksi kouluttautuminen on kohtuullisen helppoa, jos:
1) On matemaattisesti lahjakas (eli pääsee aallon sähkötekniikan korkeakouluun)
2) Tietää mihin korkeakouluun hakea
3) Olet mielenterveydeltäsi siinä tilanteessa, että jaksat 5-6 vuotta opiskella.

hesarin komnnettiraidalla oli eilen just jonkun inssin tokasemana että "kannattaa kiinnostua matematiikasta, niin minäkin YH-äidin poika pääsin insinööriksi ja töitä on riittäny". Kas kun ei suositellu että kannattaa ruveta lottovoittajaks nii rahaa piisaa

[Ananaskääpiö]

Silleen ihan hyvä suunnitelma, eikä oikeastaan tartte ees kiinnostua erityisesti matematiikasta.

[sössön sössön]

Nyt kyllä haluaisin jotain näyttöjä tiskiin siitä suomen yliopistokurssista (ei avoin), joka vaatii opiskelijalta tonnin massia.

no jos nyt ei yksittäinen kurssi eikä ihan tonnia niin aika moni taidepulju pitää kurssimaksuja jotka vaihtelee kouluittain muutamasta kympistä ylöspäin (mm. Aalto ja Taideyliopisto). Yks frendi kerto et opiskeli, öö, muotoilua? Wetterhofilla, ja siellä sitte jokanen desi kipsiä punnittiin ja merkittiin listaan ja velotettiin

toi on siinä mielessä ymmärrettävää et juuh ei oo tommoset jutut ilmasia järjestää koska matskut maksaa helvetisti mut a) ei oo opiskelu ilmasta tosiaan eikä ees halpaa ja b) niistä yksittäisistä kursseista koituu sievonen summa koko tutkinnon mittaan ja c) on se nyt vittu jos jää paperit saamatta tommosten juttujen takia