SUURI From Software-keskustelu

[Turku Zog]

Capra Demon oli aikoinaan niin traumaattista shokkihoitoa, että pidin kyseistä suuntaa mahdottomana ja grindasin hyvin vaatimattomalla hahmolla mielummin katakombeja ja Blighttownia, kun olin sattunut ottamaan avaimen syntymälahjaksi. Voin kertoa että vitutti, kun muistaakseni useamman illan urakan jälkeen sain itseni Blighttownin ääriin ja siellä odotti portti, joka aukeaa vain toiselta puolelta. Toisaalta, oli kyllä myös hienoa kohdata yksi kaikien aikojen suosikkibossi eli Pinwheel ekaa kertaa hahmolla, jolle matsi ei ollut läpihuutojuttu.

[Poistunut käyttäjä 2c12ec]

Capra Demon oli aikoinaan niin traumaattista shokkihoitoa, että pidin kyseistä suuntaa mahdottomana ja grindasin hyvin vaatimattomalla hahmolla mielummin katakombeja ja Blighttownia, kun olin sattunut ottamaan avaimen syntymälahjaksi. Voin kertoa että vitutti, kun muistaakseni useamman illan urakan jälkeen sain itseni Blighttownin ääriin ja siellä odotti portti, joka aukeaa vain toiselta puolelta. Toisaalta, oli kyllä myös hienoa kohdata yksi kaikien aikojen suosikkibossi eli Pinwheel ekaa kertaa hahmolla, jolle matsi ei ollut läpihuutojuttu.

eikös siitä oo jotain teoriaa että catacombs on alunperin suunniteltu paikaks minne mennään ekana. sehän on tyyliin ekoja mahollisia paikkoja mihin pääsee ja se selittäis minkä takia pinwheel on niin vitun läpihuutojuttu myöhemmillä leveleillä mutta melko vaikee uuella hahmolla.

[This is fantastic I'm in heaven]

Pinwheel Vitsi jos sai jonkun muun kuin Mask of the Childin!

[Johtoporras]

Ai että Pinwheel! Olin joskus nähnyt keskustelun otsikon, jossa luki jotain, että Pinweel is the hardest boss ever. En lukenut kuitenkaan ketjua. No sitten tuli Pinwheel tosiaan vastaan ja minä olin, että ai perkele tämä on se vaikea lopari. Queelagin miekka kädessä, power within päälle ja apinapaniikkiraivolla kimppuun. 3-5 iskua niin Pinwheel oli kuollut. Silloin tajusin, että se otsikko saattoi olla hivenen sarkastinen.

Ikävä Dark Soulsia ihan. Se pitää aloittaa kyllä lähiviikkoina. Nyt pitsaa tilaukseen ja sen jälkeen lähtee Ds3:ssa uusi buildi. Dexterityä ja faithia säätelen jotenkin. Siitä se sitten muodostuu.

[lahjaton retku]

Kolme lisurin pomoa hoidettu. Enää Midir ja sitten pieni tauko pelistä.

[APINA POIKA ELÄMÄNTYYLI]

Capra Demonissa vaikeinta oli se rajattu tila + koirat

juuh, meinasin tuossa äskettäin lannistua siihen ku eka väistöliike ei menny putkeen niin capra koirineen teki mun kevytrakenteisesta kaverista selvää parissa sekunnissa. kävin sit siellä puutarhassa kattelemassa ja löysin sieltä jonku kivan haarniskan, jonka avulla sit selvisin alusta ja pääsin portaille ja heti ekalla yrityksellä capra nippuun

nyt pitäs lähtee viemäreihin jonne ekalla pelikerralla hajosin ja luovutin. nyt ei ole luovuttaminen vaihtoehto!

[Johtoporras]

Neljä tuntia sitten piti rueta ruokaa laittamaan, mutta menikin vähän pelatessa. Dexterity-faith buildi eteni Abyss Watcherien ohitse.

[This is fantastic I'm in heaven]

Kävin ostamassa Dark Souls 2:sen takaisin, aaah
Three little piglets, here I come

[Johtoporras]

Kävin ostamassa Dark Souls 2:sen takaisin, aaah
Three little piglets, here I come

Minulla odottaa hahmo Demon's Great Hammerin kanssa. Otin jotain 20 kertaa uusiksi hahmon ennen kuin sieltä pesästä sain vaihdettua itselleni sen. Tarkoitus siis kaverin kanssa yhdessä vetää jossain välissä.

http://darksouls2.wiki.fextralife.com/D ... eat+Hammer

Tuolla vetäisen Ruin Sentinelejä otsaan.

[Turku Zog]

Ensimmäinen kohtaaminen Pinwheelin kanssa oli parhaita souls/videopelihetkiä ikinä: Verissä päin oli selvitty kärrynpyöräluurankojen kujanjuoksusta. Sitten sitä kapeaa käytävää pitkin koko ajan pahinta odottaen. Lopulta pääsee kurkistamaan raollaan olevan jättimäisen sargofagin sisään ja varmaan kymmenen minuutin empimisen jälkeen polvet tutisten pudottauduin alas. Kirjavuorten keskellä kääntyy kohti kolmenaamainen olento, luo itsensä kesken wtf-katseita ja aloittaa hypnoottisen jakautumistanssinsa. Sitten alkaakin sataa loitsuja joka vitun suunnasta! Toiseksi paras Pinwheel-hetki oli, kun kuuntelin VaatiVidyan paljastusvideon siitä ja tajusin miten älyttömästi pelissä on pinnan alla juttuja, joita pelaajalle ei kerrota, vaan jotka pitää itse hoksata.

Kävin Ringed Cityssä vähän cooppailemassa ja sain kutsun Tuomari Argon apulaiseksi! Tuomioni oli karahkalla liiskaaminen.

[Johtoporras]

Viikko saikkua polvien takia, joten voi tykitellä huoletta.

Dexterity-faith hahmo jatkaa matkaansa. Nyt olen Irythilissä. Aseina raw astora sword ja Wolnirin pyhä miekka. Vielä en tiedä, miten lopullisia nämä aseet on. On muuten helvetin hyvä toi astoran miekka rawina (+6) ollut ainakin tänne asti. Varmaan tipahtaa jossain vaiheessa pois, kun skaalaus alkaa muissa aseissa ohittamaan.

[This is fantastic I'm in heaven]

Yritin pohdiskella, että mikä ois paras (=eniten puhdasta damaa tekevä) nopea ase DS2:sessa? Sellanen minkä saa suht alussa peliä. Nyt oon vetänyt ihan broadswordilla ja oon ihan tyytyväinen, mutta vaihtelu vois virkistää.
En pidä oikeastaan yhtään hitaista aseista, tulee jotenkin jälkeenjäänyt olo kun haluis vaan tykitellä täysiä mutta ase ei anna myöden. Hitaat aseet on selkeästi itseäni kärsivällisemmille ihmisille tehty.

[Johtoporras]

Minä en oikein Ds2:ssa osaa ainakaan ehdottaa mitään. Ei näköjään parilla läpikerralla jäänyt mieleen niin aseet.

Hauskaa cooppia vetää, kun voi parannella muitakin ja heitellä vähän salamoita samalla.

[Johtoporras]

Tämän buildin jälkeen lähtee Ds1.

En ole siinä vielä mitään taikuuksia kokeillut, joten taidan strenghtin rinnalle ottaa vähän jotain hauskaa.

Minä olen oppinut tykkäämään sekä nopeista että hitaista aseista. Jotkut väittää, että hitaat ei toimi kolmosessa ollenkaan pelin nopeamman luonteen vuoksi, mutta minusta hyvin toimii kyllä.

[Holokaustinen]

Alottelin pitkästä aikaa ds3:n suoraan ng+:a, ja jopas tuntuu helpolta vanhoilla statseilla ja kamoilla Kävin dancerin pieksämässä heti kun mahdollista ja meni ekalla yrittämällä vaikka oli vielä kontrolleissa aika paljon muisteltavaa. Tapojeni vastaisesti kokeilin myös muutamaa invaasiota, mutta enhän mä lempeänä sieluna raaskinut ketään alkaa murhaamaan, vaan heittelin sitten läjän embereitä maahan ja poistuin morjestellen