Koska Atte Jääskeläinen potkitaan vittuun?

[Nahkanuijan nuupauttaja]

Iltapaskan etusivulla sanottiin että jonku konsulttifirman tutkimuksen mukaan Yle on tehoton. Iltapaskan artikkelissa ei määritelty mitä tämä 'tehokkuus' tarkoittaa.

Vitullinen yllätys.

Olikohan Martti Kuntun konsulttifirma?

[ihan tavallinen]

Iltapaskan etusivulla sanottiin että jonku konsulttifirman tutkimuksen mukaan Yle on tehoton. Iltapaskan artikkelissa ei määritelty mitä tämä 'tehokkuus' tarkoittaa.

Vitullinen yllätys.

Toi tehokkuus ja tuottavuus on aika usein näitä taikasanoja joilla perustellaan vaikka mitä "rationaalista", vaikka tosiaan ei sitten mietitä yhtään että mitä se tehokkuus ja tuottavuus ihan tarkkaan ottaen tarkoittavat.

Esimerkiksi itse menisin kyllä mieluummin katsomaan Hamletin teatterissa sellaiseen esitykseen, missä esitystä on puoli vuotta valmistellut joukko hyvin koulutettuja, hyvin palkattuja ja päteviä ammattilaisia. Vaikka se epäilemättä on hyvinkin epätehokasta taloudellisesti epätuottavaakin noin kauan valmistella ja maksaa kovia palkkoja niin isolle porukalle. Tehokkuuden nimissä joku random juoppo voisi yksinään esittää Hamletin baarin takanurkassa ilman valmisteluja yhden tuopin hinnalla 5 minuutissa. Kyllähän se varmaan sekin ihan kiinnostava esitys voisi olla, mutta tosiaan ainakin tommosen klassikon esittämisessä se tehokkuus ja taloudellisuus on usein suoraan verrannollinen esityksen laatuun ja sisältöön.

Valtakunnallisessa viestinnässäkään tuo riman laittaminen mahdollisimman alas tehokkuuden nimissä ei ole ihan kauhean perusteltua. Jos haluaa maksaa mahdollisimman vähän veroja ja ei kaipaa laadukasta valtakunnallista neutraalia viestistintää, niin voi esim muuttaa vaikka Afrikkaan.

Tuossa jotain tuommoista teoreettista pohjaa tuolle tehokkuusajattelulle vielä jos jotain kiinnostaa:
http://poliittinentalous.fi/ojs/index.p ... e/view/6/8

[Poistunut käyttäjä 22a646]

ylellä on käsittääkseni edelleen aika paljon "läskiä" niiden keskijohdossa. tekijäporras on varmasti erittäin virtaviivainen mut siel on kaiken maaiman turhia etiikkapäälliköitä ja intiaanipäälliköitä ym. jotka saa kovaa palkkaa ja ei tee oikein mitään, tykkää kutsua kokouksia koolle.

[horus]

ylellä on käsittääkseni edelleen aika paljon "läskiä" niiden keskijohdossa. tekijäporras on varmasti erittäin virtaviivainen mut siel on kaiken maaiman turhia etiikkapäälliköitä ja intiaanipäälliköitä ym. jotka saa kovaa palkkaa ja ei tee oikein mitään, tykkää kutsua kokouksia koolle.

Kompit.

[Erkki-Liisa]

Hänen mukaansa osa kuulluista yleläisistä kannattaa yksittäisen toimittajan vapautta ja osa kaipaa kurinalaisuutta.

– Täytyy löytää se tasapaino, jotta lopputulos olisi mielekäs. Jotta jutut ja aiheet ovat katsojille relevantteja ja mittasuhteiltaan oikeita. Ja että rajujenkin juttujenkin takana voidaan seistä niin, että kaikki mitä julkaistaan on varmasti kohdallaan, Kivinen sanoo.

Kauppakorkeakoulupohjalta ammutaan näkemyksiä journalismin olemuksesta, perään ihmetellään miksi ammattitoimittajat kapinoivat. Vielä enemmän hämmästelee sitä osaa toimittajiksi koulutetuista joille oma ala näyttäytyy pelkkänä mediatiedotteiden ja sitaattien välittämisenä. Toivottavasti Suomen sijoitus vapaan lehdistön vertailussa tippuu jatkossa.

[Suoraan ignoreen!]

"Kansainvälinen sananvapausjärjestö Toimittajat ilman rajoja sanoo olevansa syvästi huolissaan Ylen toiminnasta.

Toimittajat ilman rajoja sanoo seuraavansa tiiviisti Ylen sisäisiä selvityksiä asiasta. Samalla järjestö kuitenkin arvioi, että ulkopuolisen riippumattoman selvittäjän raportti voisi olla luotettavampi."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016121 ... 2_uu.shtml

[blondi söpöliini]

Ylehän teki todella hämmentävän jutun journalismin nykytilasta Suomessa, missä kommentointiin kiertäen toimittajat ilman rajoja-järjestön puheenvuoroa.

Tässä loppukaneetti:

Lehdistönvapaus uhattuna? – Mitä jokaisen tulisi tietää journalismin historiasta ja etiikasta

[helvetisti sössötystä]

Toimittajat ilman Rajoja -järjestö uskoo, että lehdistönvapauden pitkäaikainen ykkönen Suomi selviää tämän hetken kolhuistaan lopulta voittajana. Kansalaiset osaavat vastedes vaatia journalisteilta entistäkin kuuluvammin totuutta, objektiivisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Siitä seuraa, että myös toimittajat tekevät työnsä entistä paremmin.

Voi hemmetti niitä epäoikeudenmukaisia toimittajia, jotka eivät töitään osaa.

[Suomalainen tilauspukki]

ylellä on käsittääkseni edelleen aika paljon "läskiä" niiden keskijohdossa. tekijäporras on varmasti erittäin virtaviivainen mut siel on kaiken maaiman turhia etiikkapäälliköitä ja intiaanipäälliköitä ym. jotka saa kovaa palkkaa ja ei tee oikein mitään, tykkää kutsua kokouksia koolle.

Tästä etikkapäälliköstä tehtiin nyt journalisteja valvova pomo organisaatiouudistuksen yhteydessä. Uusimmassa perjantai-ohjelmassa käsitellään mm. tuota Kuparisen johdolla, ~11:40 kohdasta alkaa Pihlajamäki-kritiikki. Koko haastattelu kannattaa katsoa, jos aihe kiinnostaa.
http://areena.yle.fi/1-3081885

[bad grankulla]

Ylessä toteutettiin jokunen vuosi sitten suuri organizaatiouudistus, joka petasi kaikenlaisille kepuvenkuloille kokonaisen kavalkadin uusia keskiportaan suklaavirkoja, joista vahtia sananvapauden toteutumista.

[Poistunut käyttäjä 22a646]

ylellä on käsittääkseni edelleen aika paljon "läskiä" niiden keskijohdossa. tekijäporras on varmasti erittäin virtaviivainen mut siel on kaiken maaiman turhia etiikkapäälliköitä ja intiaanipäälliköitä ym. jotka saa kovaa palkkaa ja ei tee oikein mitään, tykkää kutsua kokouksia koolle.

Tästä etikkapäälliköstä tehtiin nyt journalisteja valvova pomo organisaatiouudistuksen yhteydessä. Uusimmassa perjantai-ohjelmassa käsitellään mm. tuota Kuparisen johdolla, ~11:40 kohdasta alkaa Pihlajamäki-kritiikki. Koko haastattelu kannattaa katsoa, jos aihe kiinnostaa.
http://areena.yle.fi/1-3081885

Susanna Kuparinen fesessä:

Olen saanut paljon kyselyjä eilisestä Perjantai-ohjelmasta. Yritin kertoa lähetyksessä, että jos olisin tehnyt Yle-esityksen, jonka ensi-ilta on nyt, sen viimeisin iso käänne olisi ollut Ylen perjantain uutinen luottamuksen palauttavasta "organisaatioudistuuksesta". Se on bluffia, joka ei paranna tilannetta työntekijöiden kannalta lainkaan. Jääskeläinen on nimittänyt A-studion pomoksi henkilön, jonka linja on sama kuin hänellä itsellään.

Ajankohtaistoimituksen ytimeen nimitetty Ylen "journalististen standardien ja etiikan" päällikkö Riitta Pihlajamäki linjasi alkuvuodesta 2015 palaverissa työryhmälleni Ylen käytäntönä, että epätyypillisessä tiedonhankinnassa, esim. puhelimitse tai meilillä käydyssä keskustelussa, julkaisuun täytyy AINA pyytää lupa ko. henkilöltä. Oli kyseessä kuka tahansa. Tätä linjaa palaverissa säesti Ylen viestintäjohtaja Reija Hyvärinen. Kollegani Jari Hanska, joka oli tapaamisessa läsnä, yritti änkyttää vastaan, ja nosti esimerkiksi MOT:n veronkiertoa käsittelevän jakson. Siinä toimittaja Minna Knus-Galán soitti Ilpo Kokkilalle ja tivasi rakennuskonserni SRV:n yhteyksistä Luxemburgiin. Kokkila kieltäytyi haastattelusta ja letkautti toimittajalle, että "älä nyt viitsi inttää".

Pihlajamäki väitti Hanskalle, että Kokkilan puhelu oli MOT:n jaksossa, koska MOT oli pyytänyt siihen luvan. Tämä ei ole totta.

Pihlajamäen linjaus rikkoo raskaasti journalistin ohjeita: julkaisuvaltaa ei koskaan anneta toimituksen ulkopuolelle.

Pihlajamäen siirtyminen ajankohtaistoimituksen ytimeen on tässä tilanteessa erityisen hämmästyttävää ja loukkaavaa journalisteja kohtaan, sillä Pihlajamäen teeseillä Sipilän sähköpostit olisi voinut julkaista vain Sipilän luvalla, ja juuri tämä Ylen kynnys uutisointiin on koko skandaalin ydin.
Ympyrä sulkeutuu. That's all folks.

(Olisin tägännyt tähän myös Pihlajamäen, mutta hän on heittänyt minut pois fb-kavereistaan joskus yön tai aamun aikana.)

Jyrki Lehtolan uudesta Iltasanomien kolumnista:

Itsetietoisuus. Se tunne, että jotain sisältä puuttuu, kun on ainoa, joka ei naura sille, että omassa käyntikortissa lukee ”Journalististen standardien ja etiikan päällikkö, Yleisradio”.

[Erkki-Liisa]

Ajankohtaistoimituksen ytimeen nimitetty Ylen "journalististen standardien ja etiikan" päällikkö Riitta Pihlajamäki linjasi alkuvuodesta 2015 palaverissa työryhmälleni Ylen käytäntönä, että epätyypillisessä tiedonhankinnassa, esim. puhelimitse tai meilillä käydyssä keskustelussa, julkaisuun täytyy AINA pyytää lupa ko. henkilöltä. Oli kyseessä kuka tahansa.

Vaikuttaa siltä että Ylessä osa toimittajista päälliköineen sekoittaa kroonisesti käsitteet joukkoviestintä ja journalismi. Ylen toimitusjohtajasta toimittaja Aroon journalismi näyttäytyy jonain jonka täytyy sitä tai tätä. Journalismin täytyy noudattaa tai tarjota, tulee mukautua linjaan tai varmistaa ehdottomasti, olla tai ei olla, aina tai ei koskaan. Kovin erilainen käsitys journalismin olemuksesta kuin mitä esim. alan oppilaitoksissa tuleville toimittajille iät ajat opetettu.

[Pöydällä nakki ja pullo vodkaa]

– Ei se vaikuta Suomen maineeseen ulkomailla. En ole törmännyt kertaakaan siihen, Sipilä totesi lyhyesti ja poistui Pohjoismaiden ja Baltian yhteistapaamiseen.

Saksalaislehti Frankfurter Allgeimeine Zeitung vertaa sunnuntaina julkaistussa artikkelissaan Suomen pääministeriä Juha Sipilää (kesk) tammikuussa Yhdysvaltain presidentiksi nousevaan Donald Trumpiin.

Saksalaislehti puolestaan nostaa Sipilän ja Ylen sopan yhteydessä ohimennen esiin myös Puolan, jossa on viikonlopun aikana järjestetty mielenosoituksia, joissa vastustettiin hallituksen uusia linjauksia, joiden katsotaan rajoittavan median toimintaa ja sananvapautta.

[Sasse netä]

Iltapaskan etusivulla sanottiin että jonku konsulttifirman tutkimuksen mukaan Yle on tehoton. Iltapaskan artikkelissa ei määritelty mitä tämä 'tehokkuus' tarkoittaa.

Vitullinen yllätys.

Tehokas journalismi tiivistettynä:
https://www.seiska.fi/Uutiset/Mitas-viu ... va/1113192

[Vittu ei sitten]

– Ei se vaikuta Suomen maineeseen ulkomailla. En ole törmännyt kertaakaan siihen, Sipilä totesi lyhyesti ja poistui Pohjoismaiden ja Baltian yhteistapaamiseen.

Saksalaislehti Frankfurter Allgeimeine Zeitung vertaa sunnuntaina julkaistussa artikkelissaan Suomen pääministeriä Juha Sipilää (kesk) tammikuussa Yhdysvaltain presidentiksi nousevaan Donald Trumpiin.

Saksalaislehti puolestaan nostaa Sipilän ja Ylen sopan yhteydessä ohimennen esiin myös Puolan, jossa on viikonlopun aikana järjestetty mielenosoituksia, joissa vastustettiin hallituksen uusia linjauksia, joiden katsotaan rajoittavan median toimintaa ja sananvapautta.

Sipilä = pikku-Trump tuon artikkelin heiton mukaan. Muuta mainittavaa on esim. se, että artikkelin mukaan demarit ovat pitkään vaikuttaneet Yleen.

Finnlands Ministerpräsident Kritische Medien erträgt er nicht

In anderthalb Jahren konnte die finnische Regierung keine Gesetzesvorlage ohne Zurückweisung durchs Parlament bringen. Gegenüber den Medien geriert sich Ministerpräsident Sipilä wie ein kleiner Donald Trump.

18.12.2016, von Jüri Reinvere

Der Rücktritt von Jussi Eronen als Leiter der einflussreichen Redaktion für politische Magazine bei Yleisradio (YLE), der öffentlich-rechtlichen Rundfunk- und Fernsehanstalt Finnlands, erregt die Öffentlichkeit. Eronen genießt einen guten Ruf. Seinen Entschluss machte er nach einem nur einminütigen Treffen mit dem Chefredakteur des Senders, Atte Jääskeläinen, publik. Stunden später folgten weitere Journalisten Eronens Beispiel. Die Pressefreiheit in Finnland sei drastisch eingeschränkt worden, erklärten sie, der Grund für ihre Rücktritte sei ein politischer Skandal: Finnlands Ministerpräsident Juha Sipilä habe persönlich Druck auf YLE ausgeübt und die Nachrichten- und Kulturredaktionen im finnischen Rundfunk unter seine Kontrolle bringen wollen.

Im November hatte YLE über den Bergbaukonzern Terrafame berichtet, der unter der Vorgängerregierung in eine wirtschaftliche Schieflage geraten war. Sipilä, dessen Verwandte Aktionäre des Unternehmens sind, hatte es mit Millionen von Steuergeldern gerettet. Die Rache des Ministerpräsidenten für den Bericht folgte sogleich. Mit einer Flut von E-Mails versuchte Sipilä Druck auf YLE auszuüben und dessen ohnehin wacklige Finanzierung durch das finnische Parlament in Frage zu stellen. Er gab Anweisung, über Angelegenheiten der Bergbauindustrie nicht mehr zu berichten. Die Journalisten empfinden dies als Maulkorberlass. Ein Teil der Belegschaft protestierte, der andere Teil ging seiner täglichen Arbeit nach und versuchte, die Finnen zu beruhigen.

Man muss wissen, dass YLE seit jeher ein Spiegel der innenpolitischen Landschaft Finnlands ist und traditionell unter dem Einfluss der Sozialdemokraten stand. Der Ministerpräsident Sipilä von der Zentralpartei und seine Koalitionspartner von der rechtsorientierten Nationalen Sammlungspartei planten seit langem, den Sender neu auszurichten. Ihr Agieren zeugt von dem Umbruch in Finnlands politischen Kultur. Berufspolitiker werden zunehmend durch Führungskräfte aus der Wirtschaft oder der Informationstechnologie, wie Sipilä, ersetzt. Mit ihnen verändert sich der politische Umgangston. Sie treten auf wie Wirtschaftsbosse und entscheiden schnell, stimmungsabhängig, mit wenig Bedacht auf langfristige Konsequenzen.

Was die Situation in Finnland von der in Polen unterscheidet

Es ist bezeichnend, dass Sipiläs Regierung noch keine Gesetzesvorlage ohne Zurückweisung durchs finnische Parlament bringen konnte. Ihr fehlt der Sinn für gründliche Vorbereitung und demokratische Diskussion. Die Zentralpartei und die Nationale Sammlungspartei wollen gemeinsam eine neue harte Linie durchsetzen. In Finnland, das, anders als Deutschland und Frankreich, durch die Wirtschaftssanktionen gegen Russland hart getroffen ist, schüren die Rechten den Eindruck, ihr Land müsse wieder einmal die Zeche für Europa zahlen. Auch ist es für Finnland neu, dass ein Ministerpräsident Unternehmen mit Steuergeldern zu retten versucht. Wenn er sich dabei verhält wie ein Zar, dann führt das unweigerlich zu Protesten.

Die finnische Bevölkerung arbeitet mit großem Gemeinsinn hart dafür, stolz auf ihr Land sein zu können. Von den Nachrichten über YLE ist sie schockiert, besonders, weil sie den Berichten ähneln, die sie aus Ländern erreichen, in denen populistische Parteien nicht nur die Parlamentsmehrheit, sondern auch die Kontrolle über die Medien besitzen. Auf den ersten Blick sieht es danach nun auch in Finnland aus. Allerdings handelt es sich im Fall von Figuren wie Sipilä um eine besondere Spielart. Mit dem Ministerpräsident Sipilä ist nicht, wie etwa durch die PiS in Polen, eine neue Ideologie an der Macht, sondern jemand, der zwischen privater und politischer Sphäre nicht zu trennen weiß und meint, er könne die Dinge von Staatswesen lenken, als habe er es mit seiner eigenen Firma zu tun.

[Muukalaiset täältä pois]

Muuta mainittavaa artikkelin mukaan on myös, että veromiljoonilla on pelastettu Sipilän sukulaisten omistamaa kaivosyhtiötä ja Sipilä oli tästä syystä kyseenalaistanut Ylen rahoituksen ja kieltänyt käsittelemästä enää kaivosteollisuuden asioita. Hyvää huumoriahan näistä "uutisista" irtoaa, ei siinä mitään, ja voidaan taas päivitellä, että ulkomailla asti kauhistellaan näitä touhuja.