N: Kiinan kommunistinenpuolue varautuu paskat housuissa Tianmenin verilöylyn 30-vuotispäivään

[Pasi Fist]

https://www.theguardian.com/world/2019/ ... sary-nears

Tiananmen Square protests: crackdown intensifies as 30th anniversary nears

Authorities expand detention of activists and censorship ahead of 4 June


A young woman is caught between civilians and Chinese soldiers near the Great Hall of the People in Beijing on 3 June 1989.

Chinese authorities have detained dozens of people as part of a ramped-up annual crackdown ahead of the anniversary of the Tiananmen Square massacre.

Tuesday will mark 30 years since the bloody event, which saw Chinese authorities brutally shut down long running student protests, killing thousands of people in and around the central square in Beijing.

Chinese Human Rights Defenders (CHRD), a US-based organisation for domestic and international activists, said the Beijing government’s “pre-emptive strikes” against anyone who might try to mark the anniversary had started in early May.

“This year’s pre-June 4th crackdown continues a 30-year long campaign by the Chinese government to try to erase the memory and rewrite the history of the bloody military suppression of peaceful unarmed protesters and residents of Beijing and other cities on June 3-4, 1989,” said CHRD.

Human Rights Watch’s China researcher, Yaqiu Wang, said the rounding up of dissidents was pretty routine but while statistics weren’t available, there appeared to be an escalation this year. “It used to be that some activists would get harassed and intimidated, but this time people are being detained … and taken away by police,” she said.

“I feel there wasn’t a trigger for their detention, and it probably was related to the anniversary so I hope they can get released.”

According to human rights groups, Chinese authorities recently took activist Hu Jia on an enforced “guarded vacation” to a port city nearly 200 miles from his Beijing home, and put under house arrest or restricted the movement and communication of several members of the Tiananmen Mothers, including women in their 80s whose children were killed in 1989.


Hu Jia, human rights activist

Founding member of the group, 82-year-old Ding Zilin, whose son was killed by troops in 1989, was forced to travel more than 600 miles to her home town in Jiangsu province on 20 May.

On 28 May several artists in Nanjing on a “national conscience exhibit tour” went missing and are feared to have been detained, according to Liu Lijiao, the wife of one artist, Zhui Hun.

On 16 May, CHRD, Human Rights Watch and media reports said police detained dissident protester Shen Liangqing in Anhui over “picking quarrels and provoking trouble” and did not inform his family for a week.

The following day an independent filmmaker, Deng Chuanbin, was detained after he tweeted a photo of a “Eight Liquor Six Four” bottle of alcohol, which references the massacre’s date, which is rendered in Chinese as 6/4.

The crackdowns come after a three and a half year jail sentence was handed down in April against activist Chen Bing, who was part of the group producing and selling the alcohol.

“Thirty years after the Tiananmen massacre, Chinese authorities have not acknowledged the atrocity or provided justice for the victims and their families,” said Wang.

“The whitewash of Tiananmen and heightened repression across China have fuelled activists’ determination to fight for human rights.”

The Chinese government has shown no sign of softening its stance on the massacre, which has been largely erased from the nation’s official history.

The incident remains a key subject of China’s extraordinary and comprehensive censorship and surveillance system. More than 3,200 keywords are censored online in China, as well as thousands of photos – particularly those which show or mirror the famous “tank man” image. Hong Kong Free Press reported live streaming sites were also shutting down on Tuesday, ostensibly for “technical reasons”.

Australian China academic and author Louisa Lim said the cost of remembering the massacre had been escalating since Xi Jinping came to power. “This government is obsessed with control,” she said.

“He came to power in 2012 and every time a new leader comes in there’s a period where people think maybe it’s going to liberalise, maybe it’s going to change, but it doesn’t.”

Roseann Rife, east Asia research director of Amnesty, called on the government to allow people to commemorate the 1989 crackdown, and for an “open and independent” investigation into the incident. “Time is running out for the elderly parents whose children were murdered to see truth and justice.”

[Pasi Fist]

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006125751.html

Kiina pidättää aktivisteja ennen väki­valtaisesti tukahdutetun Tiananmenin mielen­osoituksen 30-vuotispäivää

Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitusten väkivaltaisesta hiljentämisestä tulee kohta kuluneeksi 30 vuotta, mutta Kiina haluaa hiljentää kaikki asiasta muistuttavat.


Mielenosoittajat pitelivät tankin pienoismallia Hong Kongissa Taivaallisen rauhan aukion mielenosoituksen tukahduttamisen 30-vuotispäivää muistelevalla marssilla toukokuun 26. päivänä 2019.

Kiinan viranomaiset ovat pidättäneet useita aktivisteja, kun Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitusten 30-vuotispäivä lähestyy, kertoo uutistoimisto AFP.

Huhtikuussa 1989 opiskelijat kokoontuivat Taivaallisen rauhan aukiolle, eli Tiananmenin aukiolle, osoittamaan mieltä liberaalien uudistusten ja lehdistönvapauden puolesta. Kesäkuun 4. päivänä Kiinan armeija tukahdutti opiskelijaliikkeen väkivaltaisesti. Aukiolla ja sen läheisyydessä kuoli satoja, jopa tuhansia ihmisiä.

Vuoden 1989 mielenosoitusten sotilaallinen tukahduttaminen on tabu Kiinassa, ja viranomaiset ovat pyrkineet joka vuosi hiljentämään tapahtumista muistuttavia aktivisteja, toimittajia ja asianajajia ennen vuosipäivää.

AFP:n mukaan suositut suoratoistopalvelut suljetaan ”teknisistä syistä” vuosipäivän ajaksi, ja verkkosensuuri käy tavallista kovemmilla kierroksilla. Kaikki Taivaallisen rauhan aukion mielenosoituksiin viittaavat artikkelit, kuvat, meemit ja aihetunnisteet on siivottu pois. Pääsy Wikipedian mielenosoituksista kertoville erikielisille sivustoille on estetty jo viikkoja sitten.

Tänä vuonna julkisen keskustelun hiljentäminen on jopa rajumpaa kuin aiemmin, sanoo aktivistijärjestö China Changen perustaja Cao Yaxue uutistoimisto AFP:lle.


Ylempi kuva on otettu kesäkuun 2. päivänä 1989 Taivaallisen rauhan aukiolta. Alemmassa kuvassa näkyy ihmisiä aukiolla toukokuussa 2019.

Pidätettyjen ja kadonneiden joukossa on kuusi taiteilijaa, jotka olivat ripustaneet aiheesta kertovan taidenäyttelyn Nanjingiin Itä-Kiinassa. Ryhmän päätaiteilija Zhu Hunin vaimo Liu Lijiao kertoo uutistoimisto AFP:lle, että hän ei ole saanut yhteyttä mieheensä tiistain jälkeen, ja että Nanjingin poliisi ratsasi hänen kotinsa Pekingissä keskiviikkona.

Kirjailija ja tunnettu toisinajattelija Shen Liangqing pidätettiin toukokuun puolessavälissä ”ongelmien aiheuttamisesta”, ja hän on yhä pidätettynä, Shenin asianajaja Liu Hao kertoo AFP:lle.

”Ryhmä tuntemattomia miehiä nappasi Shenin kun hän oli kävelyttämässä koiraansa”, asianajaja sanoo.

Shen on puhunut demokraattisten uudistusten puolesta yli 30 vuotta, ja joutunut sen vuoksi myös vankilaan 1990-luvun alussa.

China Human Rights Defenders -järjestöllä on AFP:n mukaan tietoa kolmesta muusta henkilöstä, jotka on pidätetty toukokuussa Taivaallisen rauhan aukion mielenosoituksiin liittyvien sosiaalisen median viestien perusteella.

Syynä on voinut olla esimerkiksi viinapullon kylkeen liimatun ”tankkimiehen” kuvan jakaminen sosiaalisessa mediassa. Tankkimiehellä viitataan kuuluisaan kuvaan, jossa kiinalaismies seisoo yksin panssarivaunujen edessä aukiolla.



Lisäksi järjestön mukaan neljä aktivistia sai vankeustuomion, kun he jäivät kiinni viinapullojen myynnistä, joiden etiketeissä luki ”muista aina kesäkuun 4. 1989”.

Kiinan hallinto ei muistele virallisesti vuoden 1989 tapahtumia. Asia tulee kuitenkin vuosittain esille, ja tänäkin vuonna Kiinan puolustusministeriön säännöllisessä lehdistötilaisuudessa kysyttiin, aikooko Kiina jotenkin muistella mielenosoituksen tukahduttamista 30 vuotta sitten. Kiinan puolustusministeriön edustaja Wu Qian sanoi lehdistötilaisuudessa, että tapahtumissa ei ollut kyse ”tukahduttamisesta”, AFP kertoo.

”Ensinnäkin, selvennykseksi, en ole samaa mieltä sanan ’tukahduttaa’ käytöstä”, Wu sanoi.

”Viimeisen 30 vuoden aikana tapahtunut Kiinan vakaa kehitys ja saavutetut onnistumiset vastaavat jo tähän kysymykseen”, hän lisäsi, ilman lisäselvennyksiä.

Kiinan virallisen selityksen mukaan opiskelijoiden mielenosoitus oli ”vastavallankumouksellinen mellakka”, mutta nykyisin virkamiehet kuvailevat tapahtumia ”poliittiseksi myllerrykseksi”. Kiina ei ole koskaan antanut täsmällisiä uhrilukuja tapahtuneesta.


Ylemmässä kuvassa näkyy sotilaita ja panssarivaunuja vartioimassa Taivaallisen rauhan aukiolle kulkevaa Changan Avenueta kesäkuun 6. päivänä 1989. Alempi kuva on otettu samalta väylältä toukokuussa 2019.


Ylemmässä kuvassa on mielenosoittajia Taivaallisen rauhan aukiolla toukokuun 15. päivänä 1989. Alempi kuva on otettu aukiolta toukokuussa 2019.

[Pasi Fist]

Kiinan viranomaiset tekevät samoja muuveja kuin Suomen viranomaiset tekivät Lakulle toissa itsenäisyyspäivänä. Lottovoitto!

[Naantalin seksuaalimaagikko]

[Pasi Fist]

[Poistunut käyttäjä 143c336e]

tällainen kuva tuli vastaan, jota en ole ikinä nähnyt. postaan sen tähän topikkiin.