Avataan vielä vähän mun näkemystä:
Vasemmiston taipumus syyttää jotain "uusliberaalia" arvomaailmaa maailman tuhosta on kyllä aika historiatonta ja hölmöä. Kait sitä piti keksiä jokin, mitä vastustaa, kun kapitalismin vastustaminen meni muodista ja näytti siltä että fasismi oli jo lyöty (myöhemmin kävi ilmi, ettei ollut). Mutta ei tommosta uusliberaalia ideologiaa oikeastaan koskaan ollut olemassa. Enimmäkseen nämä talouden liberalisoinnit (valtion monopolien purkamiset jne.) ovat olleet täysin (yhteiskunnan kokonaisedun kannalta) perusteltuja hankkeita, ja silloin kun eivät ole olleet, kysymys on ollut luonnollisista monopoleista ja täydestä talousteoreettisesta uuvattiudesta.
Sit taas joku tämmönen optimistinen keskustaliberaali linja, mitä esim. Vihreät Suomessa vetää ja RE-ryhmä EU:ssa, jne., mikä perustuu siihen, että käytetään määrätietoisesti markkinataloutta siihen, mihin markkinatalous on hyvä, ja pyritään sit asettamaan sille rajat hinnoittelemalla ulkoisvaikutukset jne., olis ollut aivan helvetin upea linja joskus 60-luvulla; jos se olis lyönyt silloin läpi niin meillä olis paljon toimivampi ja resilientimpi sivilisaatio nyt, ja jonkinlainen transitio steady-state -talouteen voitais ehkä tehdä hallitusti. Mutta tässä kohtaa tää menee vähän semmoseksi jälkijättöiseksi puuhasteluksi, parempi varmaan tehdä jotain kuin olla tekemättä mitään, mutta kun keskiluokan hyvinvointi on talousjärjestelmässämme riippuvainen jatkuvasta talouskasvusta, niin sit kun se kasvu loppuu, ei millekään tommoselle puuhastelulle saada enää keskiluokan tukea.
