Kunnon menestyjäfirma, luulisi että duunista voitais maksaakin.
Ian Curtis wrote: ↑26 Nov 2019, 22:07Pakollisia ”talkoita”, öitä toimistolla, palkattomia ylitöitä – Slushin työntekijät kertovat HS:lle työkulttuurista, joka leimaa oikeuksia vaativat valittajiksi
Slush on kasvanut ruohonjuuritason startup-liikkeestä maailmanluokan puheenaiheeksi. HS selvitti Slushin työoloja tapahtuman julkisuuskuvan ja työntekijöiden arjen välisen ristiriidan vuoksi.
Kasvuyritystapahtuma Slush järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa viime viikolla. (KUVA: Aku Isotalo / HS)
Verna Vuoripuro HS
Julkaistu: 26.11. 13:04 , Päivitetty: 26.11. 21:04
Tuntikaupalla palkattomia ylitöitä, pakollisia ”talkoita” viikonloppuina ja useita työuupumustapauksia.
Sellaista on monen työntekijän arki teknologiatapahtuma Slushin kulisseissa.
Useat HS:lle puhuneet Slushin entiset ja nykyiset työntekijät kertovat työaikalainsäännösten kanssa ristiriitaisista käytännöistä, joista on tullut kasvuyritystapahtumassa normaali tapa.
HS selvitti Slushin työoloja tapahtuman julkisuuskuvan ja työntekijöiden arjen välisen ristiriidan vuoksi. Slush on kasvanut ruohonjuuritason startup-liikkeestä maailmanluokan puheenaiheeksi.
Tapahtumaan osallistuvat yritykset tekevät sopimuksia miljoonien eurojen rahoituksesta. Monet Suomen yritysmaailman keskeiset vaikuttajat ovat ilmaisseet tapahtumalle tukensa. Julkisuudessa Slushista on tullut suomalaisen yrityskulttuurin esimerkkitapaus.
Slush on osakeyhtiö, jonka pääkonttori on Helsingissä. Käytännössä Slushia pyörittää noin 50 hengen ryhmä palkkatyötekijöitä, jotka työskentelevät tapahtuman ulkopuolella pääasiassa toimistolla Helsingin Kampissa.
Varsinaisten työntekijöiden lisäksi tapahtumajärjestelyissä auttoi tänä vuonna 2 400 palkatonta vapaaehtoista.
Slushiin palkkatöihin tulevalle henkilölle ei tehdä tavanomaista kuukausipalkkaan perustuvaa työsopimusta. Sen sijasta tulokkaille tarjotaan kahta vaihtoehtoa: niin sanottua nollatuntisopimusta tai freelancerina laskuttamista.
Koska harvalla Slushiin hakeutuvalla on omaa toiminimeä tai yritystä, moni valitsee nollatuntisopimuksen. Siinä viikkotyöajan kerrotaan olevan 0–40 tuntia. Työntekijöiden perehdytysesityksessä kerrotaan, että ylitöitä ei saa tehdä.
HS:n haltuunsa saamassa Slushin perehdytysmateriaalissa korostetaan erikseen, että ”ylimääräisistä tunneista” ei makseta.
Todellisuudessa ylitöitä tekevät lähes kaikki. HS:lle puhuneet työntekijät kertovat tehneensä erityisesti syksyisin tasaisesti 60 tunnin työviikkoja ja tapahtuman lähestyessä jopa 80 viikkotuntia. Keväisin viikkotunteja kertyi haastateltavien mukaan noin 40.
”Toimistolla jopa kilpaillaan, kuka on pisimpään töissä. Osa nukkuu siellä”, kertoo yksi HS:n haastateltavista.
Palkattomien ylitöiden lisäksi slushilaisilta edellytetään läsnäoloa monenlaisissa iltoihin ja viikonloppuihin osuvissa erityistapahtumissa.
Heidät kutsutaan esimerkiksi ”talkoisiin”, joista ei makseta palkkaa mutta joissa valmistellaan tapahtumaa muun muassa rakentamalla lavasteita.
HS:n näkemistä Slushin sisäisistä viesteistä käy ilmi, että Talkoot-nimellä kulkeviin viikonlopun työrupeamiin osallistuminen on pakollista (mandatory).
Slushin sisäisellä viestikanavalla kerrotaan, että muun muassa talkoisiin osallistuminen on pakollista.
Insinööriliiton lakimies Satu Tähkäpää kertoo, että 40 viikkotunnin yli menevästä työstä tulisi lain mukaan maksaa ylityökorvaus. Ylitöihin tarvitaan työnantajan määräys tai lupa.
”Myös hiljainen hyväksyntä katsotaan luvaksi, jos työnantaja ei puutu ylitöiden tekemiseen ja edellyttää, että työt on tehtävä.”
Hänen mukaansa työntekijän tulisi tuntien täyttyessä kertoa, jos työtä ei pysty tekemään työaikojen puitteissa.
”Ja talkootyötä ei työaikalaki tunne ollenkaan. Kaikesta työstä on maksettava palkkaa.”
Niin sanottujen nollatuntisopimusten pelisäännöt tarkentuivat viime vuonna, kun laki uudistui.
Laissa nollasopimuksia kutsutaan nyt vaihtelevan työajan sopimuksiksi. Vaihtelevasta työajasta ei saa lain mukaan sopia, jos työnantajalla on kiinteä työvoimatarve.
Työaikaehdon alarajaa ei myöskään saa sopia pienemmäksi kuin mihin todellisuudessa on tarve. Jos työvoimatarve esimerkiksi vaihtelee 20 ja 40 tunnin välillä, ei ole sallittua sopia 0–40 tunnin sopimuksesta.
Slush perustelee nollasopimuksia sillä, että tapahtuman järjestäminen on epävarmaa ja työn tarve painottuu syksyyn. HS:n haastattelemien Slushin työntekijöiden mukaan työntekijät tekevät kuitenkin täyttä työviikkoa lähes ympäri vuoden.
Jokaisella työpaikalla tulisi myös olla työvuoroluettelo, josta käy ilmi, milloin nollasopimuslaisia tarvitaan töihin. Luettelo tulisi antaa viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Näin Slushissa ei tehdä.
”Toimistolla jopa kilpaillaan, että kuka on pisimpään töissä.”
Kaikkien Slushin työntekijöiden peruspalkka on 15 euroa tunnilta. Jos töitä kertyy joka viikko vähintään 40 tuntia, kuukausipalkka on 2 400 euroa.
Se on vähän varsinkin kun ottaa huomioon, että Slushin liikevaihto oli viime vuonna runsaat 12 miljoonaa euroa ja liikevoitto vajaat 1,5 miljoonaa euroa.
Närää Slushissa aiheuttavat myös pienet päivärahat. Osa työntekijöistä matkustaa työkseen paljon, mutta päiväraha on kohteesta riippumatta 30 euroa, vaikka matkakulut ovat usein paljon suuremmat. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan päivärahan enimmäismäärät ovat esimerkiksi Japanissa 75 euroa ja Yhdysvalloissa 69 euroa.
Slush ei myöskään hanki henkilöstölleen työvälineitä. Slushilaiset maksavat tietokoneet ja muut tarvikkeensa itse, ja jos vaikkapa kannettava tai laturi hajoaa kesken tapahtuman, tilalle täytyy itse ostaa uusi.
Insinööriliiton Tähkäpään mukaan työnantajan tulisi huolehtia välineistä.
”Ei sitä missään laissa sanota, mutta se on yleisolettama.”
”Talkootyötä ei työaikalaki tunne ollenkaan. Kaikesta työstä on maksettava palkkaa.”
S:n haastattelemien slushilaisten mukaan paine ylitöiden tekemiseen on suuri.
Vaikka johto on näennäisesti kieltänyt ylityöt, käytännössä töitä ei voi saada valmiiksi viikkotyöajan puitteissa.
Vuosia jatkunutta käytäntöä ei myöskään ole aiemmin juuri kyseenalaistettu. Tapahtuman johto on vedonnut esimerkiksi yhteisöllisyyteen ja siihen, että Slush-perhe tekee kaikkensa yhteisen hyvän vuoksi.
Kun Aalto-yliopiston kauppatieteilijöiden ylioppilaslehti Kylteri ihmetteli tapahtuman pieniä palkkoja jo vuonna 2014, Slushin silloinen tuottaja sanoi, että ne pitävät yllä ”tekemisen meininkiä”.
Haastateltavien mielestä sama kulttuuri elää yhä.
”Jos asiat ottaa esille, sinut leimataan ihmiseksi, joka valittaa turhasta”, kuvailee yksi HS:n haastattelemista työntekijöistä.
”Se on vain asia, jonka tietää, kun menee töihin Slushiin. Niin se on, eikä siitä edes puhuta”, sanoo toinen slushilainen.
Kaikki Slushin nollatuntisopimukset ovat määräaikaisia, ja niitä ketjutetaan. Ihmiset pelkäävätkin sopimustensa jatkumisen puolesta, minkä takia osa on hiljaa.
Viime aikoina Slushin ilmapiiri on kuitenkin muuttunut aiempaa tyytymättömämmäksi.
HS:n haastateltavat arvelevat syyksi sitä, että tapahtumaan on viime aikoina palkattu aiempaa kokeneempia ja ammattitaitoisempia ihmisiä. He tuntevat arvonsa paremmin kuin nuoret opiskelijat.
Lisäksi jotkut työntekijät ovat uupuneet, ja useat kertovat nähneensä kollegoidensa itkevän. Väsymys on saanut nyt osan avaamaan suunsa.
”Jos asiat ottaa esille, sinut leimataan ihmiseksi, joka valittaa turhasta.”
Slushin toimitusjohtaja Andreas Saari vahvistaa HS:lle, että ylitöistä ei makseta ja työntekijät hankkivat omat työvälineet. Hän kertoo myös kuulleensa työntekijöiden uupumuksesta.
Saari perustelee ylitöistä maksamattomuutta sillä, että ketään ei pakoteta tekemään yli 40:tä työtuntia viikossa. Saari kertoo myös itse työskentelevänsä nollasopimuksella ja samalla palkalla kuin muutkin.
”Meillä ei ketään siihen edellytetä, mutta on ihmisiä, jotka haluavat hoitaa hommaa yli työajan.”
Slushin työntekijät kertovat HS:lle, että paine ylitöiden tekemiseen on suuri eivätkä asiat valmistuisi muuten. Saaren mukaan ihmisiä on kuitenkin jopa kehotettu lähtemään kotiin työajan päätyttyä.
Saari sanoo, että työntekijöiden määrää on viime aikoina kasvatettu, jotta työt valmistuisivat työajalla. Hän kertoo kuitenkin olevansa tietoinen ihmisten ylipitkistä työviikoista.
”Moni ihminen haluaa näyttää ja tehdä enemmän kuin on pyydetty.”
Saaren mukaan työntekijät hankkivat itse työvälineensä, koska ”lähtökohtaisesti kaikilla on jo tietokone”.
Hän kertoo, että toimistolla on kuitenkin varalaitteita rikkoutuneiden tilalle. HS:lle puhuneet Slushin työntekijät tosin huomauttavat, ettei varalaitteita ole ollut läheskään tarpeeksi.
Slushin toimitusjohtaja Andreas Saari. (KUVA: Heidi Piiroinen / HS)
Slushin viikonloppujen ”talkoisiin” ei ole pakko osallistua, Saari sanoo. Tapahtumakutsuissa lukee kuitenkin, että osallistuminen on pakollista.
”Sanoisin, että se ei ole pakollista vaan vahva suositus.”
”Talkoisiin” osallistuvat Slushin vapaaehtoistyöntekijät, joten Saaren mukaan on tärkeää näyttää, että myös palkkatyöntekijät tekevät tapahtumaa kaikki yhdessä.
Miksi ”talkoista” ei sitten voi maksaa palkallisille?
”Sanoisin, että talkoot ovat kulttuurillisesti tärkeä asia ja nähdään jutuksi, joka vain ehdottomasti halutaan tehdä.”
Saari myöntää, että käytäntö ei mene yksiin työaikalain kanssa.
”Mutta silloin kun niitä talkoita tehdään, kaikkihan siellä ovat käytännössä vapaaehtoisen asemassa.”
Eli palkkatyöntekijät muuttuvat talkoopäivinä vapaaehtoisiksi?
”Henkisesti ainakin.”
”Moni ihminen haluaa näyttää ja tehdä enemmän kuin on pyydetty.”
Saari kertoo törmänneensä uupumistapauksiin ja olevansa niistä harmissaan.
”Se on meidän epäonnistumisemme ja minun epäonnistumiseni johtajana.”
Hänen mukaansa ”ylivoimaisesti suurin osa” Slushin henkilöstöstä on kuitenkin tyytyväisiä työnantajaansa.
Saari pitää tiukasti kiinni kannastaan, että organisaatio ei edellytä keneltäkään ylitöitä.
Mutta jos niin moni tekee 60–80-tuntista työviikkoa, pysyisikö Slush pystyssä, jos jokainen rajoittaisikin yhtäkkiä viikkotyöaikansa 40 tuntiin?
”Kyllä minä uskon, että se voisi helposti tapahtua.”
Oikaisu 26.11. kello 14.00: Päivärahoista puhuttaessa viitattiin aiemmin virheellisesti Verohallinnon määräämiin vähimmäismääriin, kun kyse on enimmäismääristä.
Cat inside
