Päivän etymologinen tietoisku

[pigra senlaborulo]

Kun sain palkankorotuksen ja SKS:lla oli alennusmyynti, ostin itsekin Etymologisen sanakirjan. Nyt on hyvä olla ihmisen.

sana terveiset on näemmä sanan terveys monikkomuoto, ja johdettu sanasta terve (gesund; heil), joka taas on johdettu sanasta terva, joka puolestaan lienee alkujaan merkinnyt 'tervaspuuta' näin: *terveh 'paksu-, lujapuinen' > 'terve' > 'ehjä, kokonainen'

Wiktionary ehdottaa myös mahdollista indo-arjalaista alkuperää

*terva +‎ *-eh. The root may be either *terva (“tar, tarry wood”), or a loan of Indo-Iranian origin, compare Avestan 𐬛𐬆𐬭𐬆𐬎𐬎𐬁‎ (dərəuuā, “healthy”).

[ei vittu mikä meno]

Kun sain palkankorotuksen ja SKS:lla oli alennusmyynti, ostin itsekin Etymologisen sanakirjan. Nyt on hyvä olla ihmisen.

sana terveiset on näemmä sanan terveys monikkomuoto, ja johdettu sanasta terve (gesund; heil), joka taas on johdettu sanasta terva, joka puolestaan lienee alkujaan merkinnyt 'tervaspuuta' näin: *terveh 'paksu-, lujapuinen' > 'terve' > 'ehjä, kokonainen'

Wiktionary ehdottaa myös mahdollista indo-arjalaista alkuperää

*terva +‎ *-eh. The root may be either *terva (“tar, tarry wood”), or a loan of Indo-Iranian origin, compare Avestan 𐬛𐬆𐬭𐬆𐬎𐬎𐬁‎ (dərəuuā, “healthy”).

indo-arjalainen alkuperä kyllä helvetin kova asia. Olikohan se tuolla kirjassakin. En jaksa enää tarkistaa.

[IN LEAGUE WITH SATAN]

erinomainen topik. kiitos.

[pigra senlaborulo]

Espanjan tai kastilian kielen työntekoa tarkoittava sana trabajar (ja myöskin mm. ranskan travail) tulee latinan sanasta tripalium, joka on kidutusväline

Tästä tuli mieleen, että paalu on varmasti lainasana ja niinhän se onkin

A loanword from Old Swedish corresponding to Modern Swedish påle (cognate with English pole); ultimately from Latin pālus.

[ei vittu mikä meno]

tästäpä tuli mieeen, että selvitin joskus sanan virus (esim. 'myrkky') etymologiaa koska kiinnosti mikä on sen yhteys mm. 'ihmistä' tarkoittavaan sanaan vir, joka näyttää latinalaisittan hyvin samanlaiselta. Jotenkin se liittyi siihen että englannin kieliset taivuttavat toista noista monikossa jotenkin perseelleen vaikka monikkoa ei ole ja niillä ei ole mitään yhteyttä. En kuitenkaan enää muista miten tää homma tarkalleen meni.

[pigra senlaborulo]

tästäpä tuli mieeen, että selvitin joskus sanan virus (esim. 'myrkky') etymologiaa koska kiinnosti mikä on sen yhteys mm. 'ihmistä' tarkoittavaan sanaan vir, joka näyttää latinalaisittan hyvin samanlaiselta. Jotenkin se liittyi siihen että englannin kieliset taivuttavat toista noista monikossa jotenkin perseelleen vaikka monikkoa ei ole ja niillä ei ole mitään yhteyttä. En kuitenkaan enää muista miten tää homma tarkalleen meni.

Virus palautuu indoeurooppalaiseen kantakieleen

Via rhotacism from Proto-Italic *weisos, from Proto-Indo-European *wisós (“fluidity, slime, poison”). Cognates include Sanskrit विष (viṣá), Ancient Greek ἰός (iós), from an older form ϝἰσός : wisós; Tocharian B wase, and Middle Irish fí. The neuter gender of this term despite its nominative singular ending in the masculine second-declension -us is a relic of this term's inheritance from a neuter s-stem.

[pigra senlaborulo]

Viro sen sijaan on mahdollisesti sukua vir:lle

Related to Estonian Viru, Virumaa, the term for Vironia, a historical region in modern northeastern Estonia (reflected in the present-day names of Lääne-Virumaa and Ida-Virumaa (West and East Viru Counties)). The ultimate origin is disputed, with both Baltic (Proto-Balto-Slavic *wī́ˀras (“man”)) and Germanic (Proto-Germanic *weraz) origins proposed (both ultimately from Proto-Indo-European *wiHrós (“man”)).

[ei vittu mikä meno]

tästäpä tuli mieeen, että selvitin joskus sanan virus (esim. 'myrkky') etymologiaa koska kiinnosti mikä on sen yhteys mm. 'ihmistä' tarkoittavaan sanaan vir, joka näyttää latinalaisittan hyvin samanlaiselta. Jotenkin se liittyi siihen että englannin kieliset taivuttavat toista noista monikossa jotenkin perseelleen vaikka monikkoa ei ole ja niillä ei ole mitään yhteyttä. En kuitenkaan enää muista miten tää homma tarkalleen meni.

Virus palautuu indoeurooppalaiseen kantakieleen

Via rhotacism from Proto-Italic *weisos, from Proto-Indo-European *wisós (“fluidity, slime, poison”). Cognates include Sanskrit विष (viṣá), Ancient Greek ἰός (iós), from an older form ϝἰσός : wisós; Tocharian B wase, and Middle Irish fí. The neuter gender of this term despite its nominative singular ending in the masculine second-declension -us is a relic of this term's inheritance from a neuter s-stem.

Noniin niinhän se olikin, että latinan sanalla virus ei ole monikkoa lainkaan. Se voisi olla esim. viri ja pätijät käyttää tätä kun haluavat päteä mutta ovat vaan tyhmiä.

[Bıyıklı adam]

En lue topicia mutta jos tuore uralilaisen ja itämerensuomalaisen etymologian tutkimus kiinnostaa (uusimmat sanakirjat perustuu vanhentuneseen tutkimukseen ja ennakko-oletuksiin kun sekä laina- että perintösanaston tutkimuksessa on tapahtunut paradigmanmuutoksia viimesen vuosikymmenen aikana ja esim Suomen Sanojen Alkuperä hylkää monet selkeät saamelaislainat mutta sepittää sanoja varsin liberaalisti äntellisesti "deskriptiivisiksi" ) niin kannattaa tutustua suomen vamhimman sanaston verkkosanakirjaan joka tosin tällä hetkellä on melko brutaalintekninen ja vaiheessa oleva wiki mutta tarkotus on ottaa koko tutkimushistoria kriittisesti huomioon ja jokusenkymmentä yleistajusta artikkelia on julkastu https://blogs.helsinki.fi/etymologinenverkkosanakirja/

Muuten alan etupään tutkijoiden artikkelit löytyy helposti netistä, ja Suomessa näitä on Santeri Junttila (etenkin balttilainat), Petri Kallio, Ante Aikio (etenkin saamelaislainat ja substraatti), Janne Saarikivi ja Jaakko Häkkinen

Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirjat ja kotikielen seuran Virittäjä löytyy myös pdf muodossa netistä

[pigra senlaborulo]

tästäpä tuli mieeen, että selvitin joskus sanan virus (esim. 'myrkky') etymologiaa koska kiinnosti mikä on sen yhteys mm. 'ihmistä' tarkoittavaan sanaan vir, joka näyttää latinalaisittan hyvin samanlaiselta. Jotenkin se liittyi siihen että englannin kieliset taivuttavat toista noista monikossa jotenkin perseelleen vaikka monikkoa ei ole ja niillä ei ole mitään yhteyttä. En kuitenkaan enää muista miten tää homma tarkalleen meni.

Virus palautuu indoeurooppalaiseen kantakieleen

Via rhotacism from Proto-Italic *weisos, from Proto-Indo-European *wisós (“fluidity, slime, poison”). Cognates include Sanskrit विष (viṣá), Ancient Greek ἰός (iós), from an older form ϝἰσός : wisós; Tocharian B wase, and Middle Irish fí. The neuter gender of this term despite its nominative singular ending in the masculine second-declension -us is a relic of this term's inheritance from a neuter s-stem.

Noniin niinhän se olikin, että latinan sanalla virus ei ole monikkoa lainkaan. Se voisi olla esim. viri ja pätijät käyttää tätä kun haluavat päteä mutta ovat vaan tyhmiä.

Tää oli ihan mielenkiintoinen artikkeli

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Plural_ ... ing_in_-us

[Juutas]

Espanjan tai kastilian kielen työntekoa tarkoittava sana trabajar (ja myöskin mm. ranskan travail) tulee latinan sanasta tripalium, joka on kidutusväline

No nyt kuulostaa kyllä vähän keksityltä

[Bıyıklı adam]

Espanjan tai kastilian kielen työntekoa tarkoittava sana trabajar (ja myöskin mm. ranskan travail) tulee latinan sanasta tripalium, joka on kidutusväline

No nyt kuulostaa kyllä vähän keksityltä

Kyllä siinä ilmeisesti n oikea merkityssiirtymä kidutus/kärsimys > raataminen tapahtunut. Samoin on germaanisissa kielissä: saksan Arbeit (jonka yksi muinaisista merkityksistä on kärsimys) onsukua enkun sanalle orphan

[Richard Müller]

loisto topaasi

[Juutas]

Espanjan tai kastilian kielen työntekoa tarkoittava sana trabajar (ja myöskin mm. ranskan travail) tulee latinan sanasta tripalium, joka on kidutusväline

No nyt kuulostaa kyllä vähän keksityltä

Kyllä siinä ilmeisesti n oikea merkityssiirtymä kidutus/kärsimys > raataminen tapahtunut. Samoin on germaanisissa kielissä: saksan Arbeit (jonka yksi muinaisista merkityksistä on kärsimys) onsukua enkun sanalle orphan

No perkele, uskottava se on. Katoin vaan että eihän tuossa oo paljon yhtään samoja kirjaimia.

[Juutas]

loisto topaasi