Päivän etymologinen tietoisku

[pigra senlaborulo]

Espanjan tai kastilian kielen työntekoa tarkoittava sana trabajar (ja myöskin mm. ranskan travail) tulee latinan sanasta tripalium, joka on kidutusväline

No nyt kuulostaa kyllä vähän keksityltä

From Vulgar Latin *tripaliāre, present active infinitive of *tripaliō, from tripalium (“a torture instrument”), from Latin tripālis (“that which has three stakes”), from tria + pālus. Compare French travailler, Portuguese and Occitan trabalhar, Catalan treballar, Galician traballar, Asturian trabayar, Italian travagliare, Sicilian travagghiari, Sardinian traballare, Neapolitan travaglià and English travail.

Latinaksi työ on labor ja käy ihan järkeen että vulgaarilatinassa se yhdistetään (kenties osin vitsihuumorilla) kidutukseen

[Juutas]

Espanjan tai kastilian kielen työntekoa tarkoittava sana trabajar (ja myöskin mm. ranskan travail) tulee latinan sanasta tripalium, joka on kidutusväline

No nyt kuulostaa kyllä vähän keksityltä

From Vulgar Latin *tripaliāre, present active infinitive of *tripaliō, from tripalium (“a torture instrument”), from Latin tripālis (“that which has three stakes”), from tria + pālus. Compare French travailler, Portuguese and Occitan trabalhar, Catalan treballar, Galician traballar, Asturian trabayar, Italian travagliare, Sicilian travagghiari, Sardinian traballare, Neapolitan travaglià and English travail.

Latinaksi työ on labor ja käy ihan järkeen että vulgaarilatinassa se yhdistetään (kenties osin vitsihuumorilla) kidutukseen

Seisoin jo korjattuna

[pigra senlaborulo]

Espanjan tai kastilian kielen työntekoa tarkoittava sana trabajar (ja myöskin mm. ranskan travail) tulee latinan sanasta tripalium, joka on kidutusväline

No nyt kuulostaa kyllä vähän keksityltä

From Vulgar Latin *tripaliāre, present active infinitive of *tripaliō, from tripalium (“a torture instrument”), from Latin tripālis (“that which has three stakes”), from tria + pālus. Compare French travailler, Portuguese and Occitan trabalhar, Catalan treballar, Galician traballar, Asturian trabayar, Italian travagliare, Sicilian travagghiari, Sardinian traballare, Neapolitan travaglià and English travail.

Latinaksi työ on labor ja käy ihan järkeen että vulgaarilatinassa se yhdistetään (kenties osin vitsihuumorilla) kidutukseen

Seisoin jo korjattuna

kivahan se on lyödä lyötyä

[Bıyıklı adam]

Ihan perus äänteenmuutoksia on ainakin konsonantiston osalta (alkup. vulgaarilatinan verbi oli *tripaliāre) mutta säännönmukasuuksista en osaa sanoa mitään

[pigra senlaborulo]

En lue topicia mutta jos tuore uralilaisen ja itämerensuomalaisen etymologian tutkimus kiinnostaa (uusimmat sanakirjat perustuu vanhentuneseen tutkimukseen ja ennakko-oletuksiin kun sekä laina- että perintösanaston tutkimuksessa on tapahtunut paradigmanmuutoksia viimesen vuosikymmenen aikana ja esim Suomen Sanojen Alkuperä hylkää monet selkeät saamelaislainat mutta sepittää sanoja varsin liberaalisti äntellisesti "deskriptiivisiksi" ) niin kannattaa tutustua suomen vamhimman sanaston verkkosanakirjaan joka tosin tällä hetkellä on melko brutaalintekninen ja vaiheessa oleva wiki mutta tarkotus on ottaa koko tutkimushistoria kriittisesti huomioon ja jokusenkymmentä yleistajusta artikkelia on julkastu https://blogs.helsinki.fi/etymologinenverkkosanakirja/

Muuten alan etupään tutkijoiden artikkelit löytyy helposti netistä, ja Suomessa näitä on Santeri Junttila (etenkin balttilainat), Petri Kallio, Ante Aikio (etenkin saamelaislainat ja substraatti), Janne Saarikivi ja Jaakko Häkkinen

Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirjat ja kotikielen seuran Virittäjä löytyy myös pdf muodossa netistä

kyllä kiinnostaa, kiitos

[Juutas]

Kieli on kyllä iham yks hämärä vittujen elämä.

[pigra senlaborulo]

Kieli on kyllä iham yks hämärä vittujen elämä.

ja sen takia niin hemmetin kiehtovaa

[Äŋ, verinokkaeläin 囧]

Norsu tulee sanasta mursu, joka taas on laina pohjois-saamen morša-sanasta

just yks päivä mietin tota norsua ja pohdin yhtäläisyyttä mursuun

[pigra senlaborulo]

näköjään myös romanian työtä tarkoittava muncă sana tulee alunperin kärsimystä tarkoittavasta sanasta

From a Slavic language, from Proto-Slavic *mǫka (“torture, torment”), compare Serbo-Croatian muka.

[pigra senlaborulo]

Ja nyt kun vielä tutkin asiaa, niin ilmeisen monessa slaavikielessä työskentely on работа

From Proto-Slavic *orbota, from *orbъ (“slave”) + *-ota.
Similar to Proto-Germanic *arbaidiz (“labour; hardship”), but with a different suffix.

Kyllä on vanha kansa tiennyt että työ on yhtä kidutusta ja orjuutta

[Bıyıklı adam]

Niin no harvassa yhteiskunnassahan työ sinänsä on merkannut mitään hyvää pöhinää suurimman osan ihmislajin historiasta

[pigra senlaborulo]

Niin no harvassa yhteiskunnassahan työ sinänsä on merkannut mitään hyvää pöhinää suurimman osan ihmislajin historiasta

Juu ja orjabisneksillähän sitä on nykymaailma rakennettu

[ei vittu mikä meno]

En lue topicia mutta jos tuore uralilaisen ja itämerensuomalaisen etymologian tutkimus kiinnostaa (uusimmat sanakirjat perustuu vanhentuneseen tutkimukseen ja ennakko-oletuksiin kun sekä laina- että perintösanaston tutkimuksessa on tapahtunut paradigmanmuutoksia viimesen vuosikymmenen aikana ja esim Suomen Sanojen Alkuperä hylkää monet selkeät saamelaislainat mutta sepittää sanoja varsin liberaalisti äntellisesti "deskriptiivisiksi" ) niin kannattaa tutustua suomen vamhimman sanaston verkkosanakirjaan joka tosin tällä hetkellä on melko brutaalintekninen ja vaiheessa oleva wiki mutta tarkotus on ottaa koko tutkimushistoria kriittisesti huomioon ja jokusenkymmentä yleistajusta artikkelia on julkastu https://blogs.helsinki.fi/etymologinenverkkosanakirja/

Muuten alan etupään tutkijoiden artikkelit löytyy helposti netistä, ja Suomessa näitä on Santeri Junttila (etenkin balttilainat), Petri Kallio, Ante Aikio (etenkin saamelaislainat ja substraatti), Janne Saarikivi ja Jaakko Häkkinen

Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirjat ja kotikielen seuran Virittäjä löytyy myös pdf muodossa netistä

kyllä kiinnostaa, kiitos

Jännittävää. Onko tämä mainittu parafigmanmuutos näkynyt kovina kiistoina? Ulla-Maija Forsberg, joka on päätoimittanut Suomen sanojen alkuperänm, on edelleen fennougristiikan professori ja Kotuksen johtaja.

[Bıyıklı adam]

No lähinnä metodologinen kriittisyys nousi vastapainona Kalevi Wiikin houruteorioille ja toisaalta Tvärminnen konsensus historiallis-vertailevan kielitieteen ja arkeologian välillä oli tuhoon tuomittu jo syntyessään. Uralistiikan modernit uranuurtajat kuten Sammallahti, Janhunen, Itkonen ja Korhonen ovat edelleen arvossaan.

[pigra senlaborulo]

Katsoin Wiktionarysta orjan ja toi mahdollinen arjalaisconnection on aika

From Proto-Finnic *orja (“slave, servant”), from Proto-Finno-Permic *orja, possibly from Proto-Indo-Iranian *áryas ("Aryan"). Cognates include Estonian ori, Erzya уре (ure) and Udmurt вар (var).