Päivän etymologinen tietoisku

[Bıyıklı adam]

Katsoin Wiktionarysta orjan ja toi mahdollinen arjalaisconnection on aika

From Proto-Finnic *orja (“slave, servant”), from Proto-Finno-Permic *orja, possibly from Proto-Indo-Iranian *áryas ("Aryan"). Cognates include Estonian ori, Erzya уре (ure) and Udmurt вар (var).

Paralleelina esim. englannin slave eli slaavi

[Bıyıklı adam]

Jorma Koivulehdon tieteellisesti ansiokas runsas tutkimus indoeurooppalaisista mutta etenkin germaanisista lainoista on myös pakko mainita

[ei vittu mikä meno]

No lähinnä metodologinen kriittisyys nousi vastapainona Kalevi Wiikin houruteorioille ja toisaalta Tvärminnen konsensus historiallis-vertailevan kielitieteen ja arkeologian välillä oli tuhoon tuomittu jo syntyessään. Uralistiikan modernit uranuurtajat kuten Sammallahti, Janhunen, Itkonen ja Korhonen ovat edelleen arvossaan.

Ei kai Wiikillä, jonka kaikki varmaan tietävät sekoiluksi, ole tekemistä etymologisen sanakirjan kanssa?

[Bıyıklı adam]

No lähinnä metodologinen kriittisyys nousi vastapainona Kalevi Wiikin houruteorioille ja toisaalta Tvärminnen konsensus historiallis-vertailevan kielitieteen ja arkeologian välillä oli tuhoon tuomittu jo syntyessään. Uralistiikan modernit uranuurtajat kuten Sammallahti, Janhunen, Itkonen ja Korhonen ovat edelleen arvossaan.

Ei kai Wiikillä, jonka kaikki varmaan tietävät sekoiluksi, ole tekemistä etymologisen sanakirjan kanssa?

Ei ole, ja hän lingvistiikan sivuuttaen rakensi teoriansa enemmän arkeologialle ja genetiikalle, mutta se sai ajan tutkijoiden omien sanojenkin mukaan motivaation tiukentaa oman tieteenalan tutkimusta parin vuosikymmenen ylhäältäannetun löysähkön spekuloinnin perästä (tän sano joko Aikio tai Kallio alaviitteessä, mutta helvetilläkö nyt minä lähteen kaivan) . Uudet genetiikan tulokset oli varmaan se mikö pisti kielitieteen puolustuskannalle plus Tvärminnen symposiumista erheellisesti omaksuttu konsensus "materiaalinen kulttuuri = kieli" joka ohjasi näkemystä kielikuntien hajautumisesta ja lainasanojen hajautumisesta oli todnäk suurin kompastuskivi

[Bıyıklı adam]

Wiik oli edelläkävijä ns keskustelun herättäjänä kun olihan se Tieto-Finlandia - ehdokas ja sitä myöten puheenaihe myös Hesarin mielipidepalstoilla

[ei vittu mikä meno]

Kiinnostavaa. Mainittiinhan se äänne- ja muoto-opin luenolla vähän silleen että semmostakin juuh, ja taisin silloin miettiä miksi mutta ehkä siksi.

[pigra senlaborulo]

tänään sunnuntain kunniaksi tutustumme ulosteiden ihmeelliseen maailmaan

kusi

From Proto-Finnic *kusi, from Proto-Uralic *kuńśe. Cognates include Northern Sami gužža and Hungarian húgy.[1]

paska

From Proto-Finnic *paska, from Proto-Finno-Ugric *pućka (with irregular vowel development). Cognate with Estonian pask, Northern Sami baika, Eastern Mari пушкедаш (puškedaš, “to defecate”), Hungarian fos.

pissa ja kakka on molemmat niin levinneitä (heh), että on sanomattakin selvää että lainasanoista kyse

kakka

From Proto-Slavic, from a Proto-Indo-European *kakka-. Compare Serbo-Croatian káka, kȁkati, Russian ка́кать (kákatʹ), Italian cacare.

pissa

Imitative of the echoic sound of a urination.

Compare Icelandic pissa, English piss, Vulgar Latin *pīssiō, probably of echoic origin.

oksentaa

From Proto-Finnic *oksentadak, from Proto-Finno-Permic *oksa-. Cognates include Estonian oksendama and Komi-Permyak восны (vosny).

ripuli

According to SSA (Suomen sanojen alkuperä), of descriptive origin;[1] compare ripeä, ripottaa.

[pigra senlaborulo]

worms-villityksen innoittamana päätin katsoa madon alkuperän

From earlier *mačo, akin to Proto-Samic *muocē (“moth”); both borrowed from Proto-Iranian *maca- (compare Pashto [script needed] (m'āšay), Sanskrit मशक (maśaka)) (Holopainen 2019: 130). Derivation as *matadak (“to crawl”) +‎ *-o has been proposed, but the suffix *-o is not otherwise known to form agent nouns. Origin from Proto-Germanic *maþô (“worm, maggot”) is less likely due to the lack of a clear Indo-European etymology.

tuolta löytyi myös linkki sampsa holopaisen viimevuotiseen väitöskirjaan Indo-Iranian borrowings in Uralic : Critical overview of sound substitutions and distribution criterion https://helda.helsinki.fi/handle/10138/307582

[pigra senlaborulo]

tänään sitten katsotaan muutama tulella lämmittämiseen liittyvä sana

takka

A loan from dialectal Swedish stakka (“fireplace”), corresponding to English stack and standard Swedish stack.

tuli

From Proto-Finnic *tuli, from Proto-Uralic *tule. Related to Estonian tuli, Karelian tuli, Livonian tu'l´, Veps tuli, Votic tuli, Northern Sami dolla, Skolt Sami toll, Moksha тол (tol) and Tundra Nenets ту. tuli has previously been typical of Eastern dialects, whereas western dialects used valkea.[1]

uuni

From Old Swedish ughn (“oven”), compare modern Swedish ugn.

kiuas

From Proto-Finnic *kiukasa, an obscured derivation from kivi (“stone”) + kasa (“heap, pile”).

sauna

From Proto-Finnic *sakna, possibly an early Germanic loan from the same root as e.g. English stack. Cognates include Estonian saun, Karelian soakna. Older sense "winter dwelling, a pit dug into snow for temporary shelter", compare Northern Sami suovdnji (“pit dug in snow”).

saunaan liittyen, lauantai tulee muinaisnorjan sanasta laugardag, joka merkitsee kylpypäivää ja sukua englannin sanalle lye ja

From Old English lēag, from Proto-Germanic *laugō, from Proto-Indo-European *lewh₃- (“to wash”).

[Bara en kapibara]

Kiuas, kivikasa oli mielenkiintoinen. Kiitos.

[IN LEAGUE WITH SATAN]

oispa laugardag,

[IN LEAGUE WITH SATAN]

Kiitos.

[pigra senlaborulo]

kanava

From Russian кана́ва (kanáva), from Polish kanał, from Italian canale, from Latin canalis, from canna, from Ancient Greek κάννα (kánna), from Akkadian 𒄀 (qanû, “reed”), from Sumerian 𒄀𒈾 (gi.na). Doublet of kanaali.

[chemical varför]

tänään sunnuntain kunniaksi tutustumme ulosteiden ihmeelliseen maailmaan

kusi

From Proto-Finnic *kusi, from Proto-Uralic *kuńśe. Cognates include Northern Sami gužža and Hungarian húgy.[1]

paska

From Proto-Finnic *paska, from Proto-Finno-Ugric *pućka (with irregular vowel development). Cognate with Estonian pask, Northern Sami baika, Eastern Mari пушкедаш (puškedaš, “to defecate”), Hungarian fos.

pissa ja kakka on molemmat niin levinneitä (heh), että on sanomattakin selvää että lainasanoista kyse

kakka

From Proto-Slavic, from a Proto-Indo-European *kakka-. Compare Serbo-Croatian káka, kȁkati, Russian ка́кать (kákatʹ), Italian cacare.

pissa

Imitative of the echoic sound of a urination.

Compare Icelandic pissa, English piss, Vulgar Latin *pīssiō, probably of echoic origin.

oksentaa

From Proto-Finnic *oksentadak, from Proto-Finno-Permic *oksa-. Cognates include Estonian oksendama and Komi-Permyak восны (vosny).

ripuli

According to SSA (Suomen sanojen alkuperä), of descriptive origin;[1] compare ripeä, ripottaa.

Itse olen ajatellut noita pissa, kusi, kakka, paska -sanoja erittäin hyvin kuvaavina onomatopoeettisina sanoina. Kakka varsinkin sellaisena klonksahtavana kikkareena, paska hieman kosteampana ja pehmeämpänä tuotteena. Pissa ja kusi semmoisina lämpöisinä hankeen sihahtavina ääninä.

[Juutas]

Äitini sanoo oksentamisesta, että käydä oksalla.