Miksi etujärjestöt ovat piffiläisille pyhiä lehmiä

[Sasse netä]

Kolmannen pointin voin silleen ujosti allekirjoittaa että sähköpostitse lähettämäni ns. tyhmä kysymys johti silkkaan vittuiluun. Eipähän tartte ko. liittoa enää harkita.

Oliko samaan malliin kirjoitettu kuin kommenttisi politiikkatopikeissa?

[Ajattelija]

Kumpaan luottaisit työntekijöiden oikeuksien puolustajana: Pentti Perusyrittäjään vai Antti Ammattimieheen

[X-treme sports & rap metal]

Työpaikkaa voi myös vaihtaa

Tässä mielessä freelancer-hassuttelut on kyllä parasta.

Tai määräaikaiset sopimukset.

Määräaikaiset ei lomaile koskaan

Tyättömyysjakso on määräaikasen loma.

erikoinen TES

Niin on,

[Kauko Keuhkon näköinen mies]

Mut joo, jos rogetopsuun tulee mahlyssä kahdeksan sivua, niin avausviesti on ihan MOT.

Vastauksena kysymykseen. Ne ovat tärkeitä, koska ne toimivat vastavoimana hallitsemattomalle kapitalismille ja kasvottomalle byrokratialle.

Pyhiä ne eivät ole, eikä sen paremmin lehmiäkään.

Etenkin boldattu naurattaa

Paljonko olet ollut tekemisissä liittojen kanssa noin jäsennäkökulmasta? Ainakin omat kokemukset on just tota, sillä ilman ois ollu aika paha lähtee hakeen oikeuksiaan systeemin kautta.

Etujärjestöjen kriitikot jakaantuu kokemukseni mukaa karkeasti kolmeen ryhmään:
- Periaatteelliset kriitikot, joille esim. markkinatalous on eettinen, kommunismissa ei tarvita työnantajärjestöjä tai maatalous pitäs lopettaa taikks jotain, mitä milloinkin. Tämä yleensä täysjärkisintä osastoa. Keskustelu mahdollista ja joskus ihan hedelmällistäkin, nykysysteemi kun on kaukana täydellisestä.
- Ne jotka ihmettelevät miksi järjestöt eivät aja kuin jäsenistönsä etua (mikä ei edes aina pidä paikkaansa). Nämä yleensä semmosia turhakkeita, joilla muutenkin aika vähäinen käsitys: mistään. Keskustelu turhaa tai ainakin todella turhauttavaa.
- Järjestöihin pettyneet, joita oma liitto ei ole voinut auttaa eri syistä. Keskustelu vaikeaa tai mahdotonta, koska oma kokemus sotkee näkyvyyden kokonaiskuvaan.

Tässä on kyllä ihan hyvä tiivistys

Lähinnä teidän etuoikeutettujen olkiukkoilua.

Kolmannen pointin voin silleen ujosti allekirjoittaa että sähköpostitse lähettämäni ns. tyhmä kysymys johti silkkaan vittuiluun. Eipähän tartte ko. liittoa enää harkita.

Kakkoskohtaan huomiona ay-liikkeen vaatimus saatavuusharkinnan säilyttämisestä. Ay-liike on hyvinvoivien valkoisten etujärjestö ja ytimeltään rasistinen.

Sitten tietty perustulovastaisuus jne.

Sulla se on sen sortin kivipää ettei se ota järkee vastaan vaikka saatanan saman rautalankakerän avais kymmenen kertaa.

Toivottavasti pääset vielä joskus unelmiesi hommaan kokoomuslaiseksi turkistarhaajaksi pohjanmaaalle, voitte samalla sit jengin kesken sadatella liittoja.

[Kauko Keuhkon näköinen mies]

ps. liitoissa vaikka mitä paskaa, useimmissa paljon hyvääkin

[Kauko Keuhkon näköinen mies]

pöksö kyl joensuun vastine takametsien juntista magahattu päässä, ei jumalauta

[Poistunut käyttäjä 143c336e]

pöksö kyl joensuun vastine takametsien juntista magahattu päässä, ei jumalauta

Hepulle pitäis saada semmonen vihreä lippis jossa lukee Make De Gröna Great Again.

[Henkkamaukka Perusjätkä]

Saatavuusharkinnasta voi lukea esim. tästä. Paljon monimutkaisempi asia kuin, että "ay-liike on rasisteja"

https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutise ... an-kayttoa

Maahanmuuttajataustaisia pitäisi toki ehdottomasti olla enemmän liitoissa töissä ja luottamushenkilöinä. Osittain syy on varmaan kielitaidossa. Tämähän tosin pätee varmaan kaikkeen Suomessa.

Ay-liike ei oikein voi olla pelkästään valkoisten hyvinvoivien etujärjestö, kun se on ollut viime aikoina jatkuvasti esillä lähinnä erilaisissa maahanmuuttajavaltaisten alojen riistokeisseissä. Vastuu on myös yhteiskunnalla, eli esim. AVI:lla siitä, että esim. ihmiskauppaan puututaan. Siinä siivousuutisessahan pahimmat torspot oli yrittäjien ohella ne suomalaiset korkeastikouluttautuneet henkilöt, jotka väittivät siivoojille, että ei ole keinoja auttaa tai puuttua, "opettele suomea" ja hanki parempia hommia. Aika hölmöä olisi kiepauttaa maahanmuuttajataustaisen työvoiman hyväksikäyttö liittojen syyksi.

Perustulo on hemmetin monimutkainen kysymys ja itse esim. lähtisin ihan ensin tukiviidakon yksinkertaistamisesta. Ymmärrän liittojen huolen siitä mitä kassoille ja järjestäytymiselle kävisi, mutta en silti osta sitä selityksenä. Porvarithan kannattaa perustuloa tasan siksi, että sen avulla palkkoja voidaan pudottaa ja yrittäjänvastuuta siirtää yhteiskunnalle. Ja tietty siksi, että sen avulla kassojen asemaa voidaan heikentää, mikä on ainakin matalapalkka-alojen ongelma. Kuka kuuluisi kassaan jos perustulo olisi 800€ ja ansiosidonnainen ei hyödyttäisi enää.

Kaikkien tukimuotojen siirtämisessä valtiolle on semmoinen riski, että ei tarvita kuin seuraava Sipilän porvarihallitus 2.0, joka ottaa edut pois. Intressiryhmillä on sentään kollektiivista voimaa ja esim. lakkoase.

[Ken-nukkea esittävä Ryan Gosling]

--- Porvarithan kannattaa perustuloa tasan siksi, että sen avulla palkkoja voidaan pudottaa ja yrittäjänvastuuta siirtää yhteiskunnalle. Ja tietty siksi, että sen avulla kassojen asemaa voidaan heikentää, mikä on ainakin matalapalkka-alojen ongelma. Kuka kuuluisi kassaan jos perustulo olisi 800€ ja ansiosidonnainen ei hyödyttäisi enää. ---

Eikös perustulosta ole semmoistakin mallia, jossa ihan kaikki saa vaikka sen 800 sama mitä muuten tienaa?

Tästä olisi mukava jos olisi jotain hyvin analysoituja ja kansantajuistettuja laskelmia, että mitä maksaa vuodessa tuommoinen ja mitä säästää, mutta porvari ei varmaan tämmöisestä mallista tykkää, ku 800 on ihan turhaa taskurahaa, mitä ei pienpalkkalainen ansaitse, koska sille liian iso raha annettavaksi henkensä pitimiksi noin vaan...

[Poistunut käyttäjä 143c336e]

pöksö kyl joensuun vastine takametsien juntista magahattu päässä, ei jumalauta

Hepulle pitäis saada semmonen vihreä lippis jossa lukee Make De Gröna Great Again.

Laitan nyt pienen askartelun tuloksen tänne talteen.

[Weird Al Zyskowicz]

tiiän kyllä piffolaisia jotka on tai on ollu aktiivisia omassa ammattiyhdistyksessään varsinaisen työnsä ohella

no näitä tarkoitin, näillehän riittää palkaksi joku korruptiopullo ja laivaseminaari silloin tällöin, niin hädässä olevien asia unohtuu sen siliän tien!

Hyvinpä tunnet hommat. Eipä ole pulloja ja laivaseminaareja näkynyt.

[Henkkamaukka Perusjätkä]

--- Porvarithan kannattaa perustuloa tasan siksi, että sen avulla palkkoja voidaan pudottaa ja yrittäjänvastuuta siirtää yhteiskunnalle. Ja tietty siksi, että sen avulla kassojen asemaa voidaan heikentää, mikä on ainakin matalapalkka-alojen ongelma. Kuka kuuluisi kassaan jos perustulo olisi 800€ ja ansiosidonnainen ei hyödyttäisi enää. ---

Eikös perustulosta ole semmoistakin mallia, jossa ihan kaikki saa vaikka sen 800 sama mitä muuten tienaa?

Tästä olisi mukava jos olisi jotain hyvin analysoituja ja kansantajuistettuja laskelmia, että mitä maksaa vuodessa tuommoinen ja mitä säästää, mutta porvari ei varmaan tämmöisestä mallista tykkää, ku 800 on ihan turhaa taskurahaa, mitä ei pienpalkkalainen ansaitse, koska sille liian iso raha annettavaksi henkensä pitimiksi noin vaan...

Kokoomukselle perustulo tulee olemaan tietenkin semmoinen, että ihmisen kannattaa tai täytyy tavalla tai toisella täydentää tulojaan palkkatyöllä, jossa palkan ei tartte riittää elämiseen, koska perustulo. Kyllä porvari työn teon kannustimista huolen pitää. Keskituloisilla ja siitä ylöpäin perustulosta jää nolla käteen verojen takia, niin kuin kai pitääkin. Verot vaan nousisi ja tulot pysyisi myös pienituloisilla varmaan samana, mutta onhan se kivaa kutsua saatua rahaa perustuloksi

[Weird Al Zyskowicz]

Haluan samaa mitä Pöksö vetää sadalla eurolla.

[Guru Meditation #84]

Mitä se töttis taas sekoilee?

[ljm]

Piti vähän koittaa tarkistella mites noi työehtosopimukset ja järjestäytymisaste menee muualla EU:ssa. Pro:n sivuilta löytyi kiinnostava juttu pohjautuen viime vuonna valmistuneeseen selvitykseen muutaman muun EU-maan tesseistä, yleissitovuudesta ja paikallisesta sopimisesta. Jotenkin näitä kun nostetaan keskusteluun niin heitetään yleensä vaan joku yksittäinen "Ruotsissa sovitaan kaikki paikallisesti" tms. muttei yhtään avata milla lailla lainsäädäntö ja muut olosuhteet poikkeavat Suomesta.

https://www.proliitto.fi/prostoori/palk ... lonkysymys

Järjestäytymisaste on ay-liikkeen kohtalonkysymys

Työelämän ehdot vaihtelevat Euroopan sisällä. Yksi asia meitä kuitenkin yhdistää: sopimustoiminta jatkuu sujuvana vain, jos työntekijöiden järjestäytymisaste pysyy riittävän korkeana.

Lokakuun 7. päivänä vietettiin jälleen kansainvälistä kunnon työn päivää. Päivän tarkoitus on juhlia kaikkea sitä, mikä työelämässä on jo kunnossa. Samalla muistetaan, että korjattavaa löytyy edelleen. Lisäksi on asioita, joista kannattaa pitää kiinni, kuten työntekijöiden järjestäytymisaste ja vaikutusmahdollisuudet.

Ammattiliitto Pro, Teollisuusliitto, Insinööriliitto ja Paperiliitto tilasivat keväällä 2019 Jyrki Rainalta selvityksen kuuden EU-maan – Ruotsi, Tanska, Saksa, Hollanti, Ranska ja Espanja – metalli-, kemian- ja paperiteollisuuden työehtosopimusten yleissitovuudesta sekä työehtosopimusten paikallisen sopimisen malleista erityisesti palkankorotusten soveltamisessa.

Raina teki selvityksen vertailumaiden liittojen asiantuntijoiden haastatteluiden sekä lakien, työehtosopimusten eli tessien ja muiden kirjallisen lähteiden avulla. Tarkoituksena on antaa tilaajaliitoille yleiskuva näiden maiden työehtosopimustoiminnasta ja selvittää, miten kansalliset ja paikalliset sopimukset näissä maissa neuvotellaan.

Selvitys esiteltiin Ammattiliitto Pron, Teollisuusliiton ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n järjestämässä Kunnon työn päivä -tapahtumassa Helsingissä.

Yleissitovuus ei ole mikään suomalainen kummajainen, vaikka julkisen keskustelun perusteella sellainen kuva saattaakin tulla. Suomen lisäksi enemmistö alakohtaisista työehtosopimuksista on yleissitovia ainakin Espanjassa, Hollannissa ja Ranskassa.

Lisäksi eri maissa on erilaisia malleja vastaavan lopputuleman aikaansaamiseksi.

Ruotsi ja Tanska: vahva sopimisen perinne

Ruotsin mallista puhutaan välillä Suomessakin ja nimenomaan nostetaan esiin se, etteivät työehtosopimukset ole naapurissamme yleissitovia. Valtakunnalliset liitot sopivat Ruotsissa valtakunnallisista tesseistä, mutta palkkausjärjestelmät ja korotukset sovitaan paikallisesti. Liitot eivät päätä korotuksista, ja ihmisten palkat ovat yksilöllisiä.

Ruotsissa on vahva ay-rakenne, korkea järjestäytymisaste ja luottamuksen, keskinäisen kunnioituksen ja neuvotteluiden perinne työnantajan kanssa. Asioista pystytään sopimaan neuvottelupöydässä. Toimiakseen järjestelmä vaatii suurta järjestäytymisastetta alueilla ja työpaikoilla.

Tanskan mallin joustavuudesta puhutaan myös. Tanskassa valtakunnalliset sopimukset kattavat 80 prosenttia työpaikoista, loput ovat liityntäsopimuksia.

Tanskan tesseissä on määritelty vain vähimmäispalkat, muuten palkkaneuvottelut käydään täysin yritystasolla. Vuosikorotuksissa on suuriakin eroja, jotka johtuvat yritysten taloustilanteesta. Paikallinen sopiminen toimii Tanskassakin, koska järjestäytymisaste ja neuvotteluvalmius ovat korkealla.

Ranska ja Espanja: lait säätelevät sopimista

Rainan selvityksen mukaan Ranskan ay-liikkeellä on paha vapaamatkustajaongelma, sillä vaikka tessien kattavuus on miltei sata prosenttia, on maassa vain 12 prosentin järjestäytymisaste. Suurin osa työntekijöistä ei siis pääse vaikuttamaan heitä koskeviin päätöksiin.

Ranskassa sovitaan toimialakohtaisia työehtosopimuksia ja niiden palkankorotuksia, mutta yritystasolla on lakisääteisesti neuvoteltava palkoista ja yritysten voitonjaosta vuosittain.

Espanjassa sovitaan toimialakohtaisia työehtosopimuksia, joissa sovitaan minimivuosipalkasta, mutta silti yritystason paikallisella sopimisella on pääpaino. Uusi lainsäädäntö antaa mahdollisuuden sopia palkoista alle työehtosopimuksen tason, mutta ei alle lakisääteisen minimipalkan.

Sopimusjärjestelmää on jo molemmissa maissa heikennetty lakimuutoksilla, mikä on johtanut suureneviin eroihin ja epätasaisempaan pelikenttään yrityksille ja sekavaan tilanteeseen työehtojen määräytymisessä. Kannattaa myös huomata, että Ranskassa ja Espanjassa on poliittisesti hajautunut, osin keskenään kilpaileva ammattiyhdistysliike. Esimerkiksi Ranskassa on monella alalla viisi keskenään kilpailevaa liittoa.

Lainsäädännön radikaalit muutokset voivat johtaa sopimustoiminnan romahtamiseen. Tästä Kreikka ja Romania ovat pahimmat esimerkit Euroopassa.

Saksassa kahden kerroksen työmarkkinat

Saksassa ja Hollannissa järjestäytymisaste on kohtuullisen korkea, ja maissa on pitkä sopimisen perinne vahvalla lainsäädännöllä tuettuna. Maissa on vahvoja ala- ja yrityskohtaisia sopimuksia ja siten sopimusten kattavuus on kohtuullinen. Pohjalla on vahva yritystason edustavuus, kuten Saksassa yritysneuvostojen suuri rooli ja Hollannissa suuryritysten ja ammattiliiton välisten työehtosopimusten perinne.

Toisaalta esimerkiksi Saksassa on toimialoja, joissa tilanne on sopimisen kannalta haastava, ja työntekijöiden työmarkkina-asema vaihtelee paljon, sillä pienet ja keskisuuret yritykset ovat tes-vapaita. Muutamilla aloilla on hyvät työedut, muilla ei: Saksaan on muodostunut kahden kerroksen työmarkkinat.

Paineita järjestelmään tulee niin työnantajan puolelta kuin poliittiselta äärioikealta. Saksassa liitot eivät halua poliitikkoja sopimaan yleissitovuudesta.

On tärkeää seurata Euroopan tilannetta

On tärkeää, että myös suomalaisilla luottamushenkilöillä on yleiskuva muiden Euroopan maiden maiden työehtosopimustoiminnasta.

Yhteenvetona Rainan selvityksestä voi sanoa, että Euroopassa ei ole yhtäläistä sääntelymallia. Osassa maista pohjaudutaan enemmän tesseihin, osissa laki säätää työehtoja. Trendinä on kuitenkin nähtävissä, että työehtosopimusten jousto lisääntyy, yrityskohtainen sopiminen lisääntyy ja työehdot eriytyvät.

Populististen puolueiden nousu monessa maassa sekoittaa perinteisiä valtasuhteita sekä politiikassa että ay-liikkeessä. Lainsäädännön radikaalit muutokset voivat johtaa sopimustoiminnan romahtamiseen, sillä lainsäädäntöön perustuva työehtojen normitus on tessejä epäluotettavampaa.

Järjestäytymisasteen pitäminen korkeana on todella keskeinen asia sopimustoiminnan kannalta. Siitä on syytä pitää huolta, Suomessakin.