Juu ja siis meillä ei ole kyse mistään pikkusotkusta, vaan ihan jatkuvasta kaaoksesta, johon en koe pystyväni vaikuttamaan yhtään mitenkään. Raha-asioista en viitti edes aloittaa t. nimim. Lapsilisät tuli tiistaina, rouva käy kahvilassa, keskiviikkona tili tyhjäSiunaamaton luonne wrote:Siivoamisesta ja raha-asioista riiteleminen tuntuu kyllä aina yhtä vammaselta ja turhalta, mutta ei ne myöskään merkityksettömiä asioita ole.
Tutun kuuloista on tämäAnistraight wrote:Kai näillä kaiken muiden hoidettaviksi jättävillä viheliäisillä otuksilla on perusteluna "mä vaan on tämmönen".
Rouvan sikamaisuus ei ollut ihan koko laajuudessaan tiedossani yhteenmuutosta päätettäessä, vaikka tietty aavistus asiasta olikin.BOX IS STUTID wrote:jos muuttaa yhteen sian kanssa, ei sovi valittaa kun aamulla viereen ei kömmikään corgi.
Voin kertoa, että asiasta on "muutamia" kertoja meillä keskusteltu ja erilaisia sopimuksiakin on tehty. Ikävillä kutsumanimillä en ole rouvaa nimitellyt tai edes pahemmin häntä suoranaisesti laiskaksi/oma-aloitteettomaksi moittinut, vaan pyrkinyt kyllä ihan asiallisesti hommista keskustelemaan.Siinä meni retkeilyhousut wrote:Ymmärrän toki jos jotakuta turhauttaa semmonen jatkuva sotku ja varsinkin jos sama sotku palaa taas entiselleen heti kun on saanut siivottua, mutta jos se paljon haittaa, niin kyllähän siitä voi tosiaan aina keskustella ja sopia toisen kanssa. Parempia tuloksia varmaan saadaan, jos tämä rakentava keskustelu on käyty kutsumatta sitä kumppania oma-aloitteettomaksi välinpitämättömäksi laiskaksi sottapyttysiaksi.
Aina voi ja pitää pystyä joustamaan asioista ihan molemmin puolin.
Tosin jos asiasta on moneen kertaan yrittänyt keskustella esittäen toivomuksen kumppanin osallistumisesta kotitöihin eikä se siltikään muuta tapojaan, voi se ehkä tuntua toisesta vähän joltain kunnioituksen puutteelta ja tunteiden huomioimattomuudelta ja nuo asiat eivät varsinaisesti minkään kovin terveluontoisen suhteen pohja ole.
Hommahan on niin, että rouva on itse todella vahvasti sitä mieltä, että kotitöistä sovitaan aina, että kuka tekee ja mitä tekee. Sitä toi aina hokee, että "pitää sopia asioista". Tässä vaiheessa homma menee vähän monimutkaisemmaksi sitten:
- Jos sovimme esim. että mä imuroin, teen koiran pitkän lenkin ja ripustan pyykit ennen duuniin lähtöä ja hän sitten tiskaa ja käyttää koiran kusella siinä päivän aikana kotosalla ollessaan, niin on todennäköisempää, että hommia ei ole tehty joko ollenkaan tai niistä on tehty vain osa (esim. tiskattu vain lautaset ja haarukat ja jätetty muu tiskaamatta), kuin että ne olisi tehty. Syy tähän on yleensä se, että "ei hän vielä ole ehtinyt niitä tehdä", vaikka aikaa on ollut semmoiset 6-8 tuntia
- Jos emme sovi asioista mitenkään, mutta teen ennen duuniin lähtöä esim. koiran pitkän lenkin, ripustan pyykit ja imuroin, mutta jätän tiskit tiskaamatta ja oletan, että hän itse hoksaisi käyttää koiran päivän aikana ulkona kuseksimassa paikallisiin puskiin, niin rouva ei tiskaa eikä käytä koiraa ulkona. Perustelu tekemättä jättämiselle on aina se, että "ei me oltu sovittu, että kuka tiskaa" ja "no en mä tota koiraa vielä ole käyttänyt, mutta kyllä mä tossa kohta meinasin"
- Jos emme sovi asioista mitenkään, mutta teen ennen duuniin lähtemistä ihan perkele kaiken ja vielä sieltä palatessani nappaan ensimmäiseksi koiran ovelta ja käännyn takaisin pihalle lenkittämään hauvelin ja käväisen matkalla vielä kaupassakin, niin saan kuulla rouvalta sitten jäkätystä, että "kyllä hänkin ois voinut tiskata/imuroida/pyykätä/ulkoiluttaa koiran/käydä kaupassa etc. ja hänelle ei nyt sitten jäänyt mitään tekemistä". Jos teen sen virheen (yleensä teen), että huomautan, että eipä tuo asioista sopiminen kyllä yleensä ole hänelle oikeastaan mitään merkinnyt, kun sovittu ei ole hänen osaltaan oikeastaan koskaan pitänyt, niin rouva loukkaantuu ja sitten soditaan
Toisin sanoen sopiminen menee meillä sillain, että jos ei sovita mitään, niin mitään ei tapahdu ja vaikka sovitaankin, niin siltikään ei voi tietää tapahtuuko mitään. Tähän vielä yhdistetään rouvan äärimmäisen kova loukkaantumisherkkyys about kaikesta asiallisestakin kritiikistä, niin aika hienoja tilanteita saa kokea ihan päivittäin.
Mutta noin muuten kyllä ihan laadukas rouva on kyseessä ja tykkään tyypistä kyllä
Itse en varmaan jaksaisi tuollaista, vaikka vähän tulee fiilis että tuossa on jotain masennusta tai muuta "oikeaa" ongelmaa taustalla.
Mutta sitten tulevaisuudessa kun on iso omakotitalo niin teen jonnekin vintille oman hillisluolan jonka seinät päällystän FF-julisteilla. 
